
Tämä on mennyt tapahtuma.
Nuorten solistien konsertti 2025
Elisar Riddelin, kapellimestari
Turun filharmoninen orkesteri
Sergei Prokofjev: Konsertto pianolle ja orkesterille nro 2 g-molli op. 16, osa I Andantino (kesto 13')
Julia Elomaa, piano
Wilhelm Stenhammar: Romanssi nro 2 (kesto 6')
Venla Suni, viulu
Ole Schmidt: Symphonic Fantasy and Allegro (kesto 15')
Urho Soininen, harmonikka
Pablo de Sarasate: Zigeunerweisen viululle ja orkesterille op. 20 (kesto 9')
Anastasia Iazlovetskaia, viulu
Väliaika, kesto 20'
Sergei Prokofjev: Konsertto pianolle ja orkesterille nro 1 Des-duuri op. 10 (kesto 15')
Sini Rajalehto, piano
Charles Tomlinson Griffes: Poem huilulle ja orkesterille (kesto 9')
Anastasiia Alekseeva, huilu
Pjotr Tšaikovski: Konsertto viululle ja orkesterille D-duuri op. 35, osa I Allegro moderato (kesto 19')
Alexandrina Croitor, viulu
On nuorten taitureiden aika valloittaa lava! Maamme vanhimman nuorten solistien konsertin tähdet ovat Turun konservatorion ja Turun ammattikorkeakoulun musiikin koulutuksen opiskelijoita. Jokavuotisessa perinteessä lahjakkaat nuoret muusikot soittavat instrumenttikirjallisuutensa helmiä ammattiorkesterin solisteina. Filharmonikoita johtaa Elisar Riddelin.
Yhteistyössä: Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemia ja Turun konservatorio.
Esiintyjät


Kapellimestari Elisar Riddelin on yksi tämän hetken kiinnostavimpia nuoria lahjakkuuksia. Orkestereita Riddelin on johtanut niin Suomessa kuin Ruotsissa ja Saksassakin, näiden joukossa Ruotsin ja Suomen Radion Sinfoniaorkesterit, Göteborgin oopperan orkesteri sekä Rheinland-Pfalz filharmonia.
Konserttikaudella 2023-24 Riddelin debytoi mm. Helsingin ja Lappeenrannan kaupunginorkesterien kanssa ja kaudella 24-25 hän johtaa mm. Tampere Filharmoniaa ja Oulu Sinfoniaa. Kauden kohokohtia oli myös maailman kantaesitys Oscar-palkitun Elliot Goldenthalin Othello -sinfoniasta ja Porvoon sellokilpailun finaaliesitysten johtaminen Helsinki Chamber Soloists -yhtyeen kanssa.
Perustamansa Caprico-orkesterin kanssa Riddelin on kantaesittänyt yli 20 uutta kamariorkesteriteosta nuorilta suomalaisilta säveltäjiltä. Nykyään hän toimii salonkiorkesteri Golden Monreposin ylikapellimestarina.
Riddelin opiskeli Sibelius-Akatemiassa Sakari Oramon johdolla sekä Tukholman kuninkaallisessa musiikkikorkeakoulussa. Aiemmin häntä ovat opastaneet mm. Jorma Panula ja Ari Rasilainen.
Riddelin tekee yhteistyötä myös muiden alojen taiteilijoiden kanssa, esimerkkeinä kuvataiteilijat, keraamikot ja näyttelijät. Hän on saanut useita apurahoja ja tunnustuspalkintoja, mukaan lukien valinta Pro Musica -säätiön vuoden nuoreksi muusikoksi.


Julia Elomaa aloitti piano-opintonsa Turun konservatoriolla vuonna 2013 opettajanaan Jaana Luuppala. Hän sai syventävien opintojen päättötodistuksen keväällä 2021 ja hänet valittiin Nuorten pianoakatemiaan kesällä 2021. Mestarikursseilla Juliaa ovat opettaneet lukuiset arvostetut pianotaiteilijat.
Julia on menestynyt useissa pianokilpailuissa. Esimerkiksi hän voitti vanhimpien sarjan 1. palkinnon London International Chopin Competition -kilpailussa vuonna 2025. Kilpailuiden lisäksi Julia on esiintynyt lukuisissa tapahtumissa, kuten Mäntän musiikkijuhlien Festivaalin nuoret taiteilijat -konsertissa vuonna 2024.


Venla Suni aloitti musiikkiopintonsa kolmivuotiaana Riihimäen musiikkiopistossa Suzuki-opettaja Elvi Hautamäen johdolla. Myöhemmin Suni siirtyi Juhani Palolan oppeihin Lahden konservatorioon, josta hän valmistui muusikoksi vuonna 2021. Tällä hetkellä Suni viimeistelee opintojaan Turun AMK:n Taideakatemiassa opettajanaan Siljamari Heikinheimo ja opiskelee Sibelius-Akatemiassa Päivyt Mellerin viululuokalla.
Suni soittaa Rauma Festivon lainaamalla Marko Pennasen vuonna 2012 rakentamalla viululla ja on saanut avustusta opintoihinsa Suomen Kulttuurirahastolta. Venla Suni oli pitkään Sinfoniaorkesteri Vivon aktiivinen jäsen.


Kotkalainen Urho Soininen aloitti harmonikansoiton kuusivuotiaana. Musiikkiopinnot alkoivat Maija Rantasen oppilaana Kotkan seudun musiikkiopistossa, jossa sivuinstrumentteina olivat urut ja piano. Myöhemmin harmonikkaopinnot jatkuivat Matti Rantasen ja Heidi Velamon yksityisoppilaana.
Turun Taideakatemiassa Soininen aloitti opinnot vuonna 2021. Taideakatemiassa hänen opettajanaan toimii Mikko Luoma. Ammattiopintojen kohokohtia ovat olleet erilaiset kamarikokoonpanot, osallistuminen Taideakatemian elokuvaproduktioon, esiintyminen Sigyn Sinfoniettassa, sekä puolen vuoden vaihto-opintojakso Gdańskin musiikkiakatemiassa, Puolassa, jossa opettajana toimi Elżbieta Rosińska.


Anastasia Iazlovetskaia on harrastanut viulunsoittoa viisivuotiaasta lähtien. Iazlovetskaia on valmistunut Central Music Schoolista ja Moskovan konservatoriosta, on voittanut kansainvälisiä kilpailuja ja osallistunut monille mestarikursseille. Hän on esittänyt soolokonsertteja useiden vuosien monissa Euroopan maissa.
Anastasia Iazlovetskaia on Ranskan muusikkojen liiton kansainvälisen kilpailun voittaja (Pariisi).
Iazlovetskaia voitti myös myös toisen palkinnon kansainvälisessä musiikkikilpailussa ”Triomphe de l'Art”. Hän opiskelee tällä hetkellä Turussa professori Alexander Vinnitskyn luokalla.


Sini Rajalehto aloitti pianonsoiton 5-vuotiaana Kristiinankaupungissa. Vuosina 2019–2023 hän opiskeli Musiikkiopisto Legatossa Anton Ylikallion johdolla. Syksystä 2023 alkaen Sini on opiskellut musiikkipedagogiksi Turun ammattikorkeakoulussa Eveliina Kytömäen oppilaana. Mestarikursseilla häntä ovat opettaneet muun muassa Junio Kimanen, Henri Sigfridsson ja Katarina Nummi-Kuisma. Sini on esiintynyt monissa tilaisuuksissa, kuten Vaasan kaupunginorkesterin solistina, Korsholman musiikkijuhlilla, opiskelijakonserteissa ja yksityistilaisuuksissa niin soolona kuin kamarimusiikkikokoonpanoissakin.


Anastasiia Alekseeva opiskelee Turun ammattikorkeakoulussa 1. vuoden opiskelijana Oleg Sytiankon johdolla. Hän aloitti musiikin opiskelun 10-vuotiaana, pääsi opiskelemaan Pietarin musiikkiopistoon ja valmistui vuonna 2021. Vuodesta 2021 lähtien hän on opiskellut Petroskoin konservatoriossa, jossa hän opiskelee myös huilunsoittoa. Anastasiia on osallistunut erilaisiin musiikillisiin mestarikursseihin, ja kansainvälisiin kilpailuihin. Hän on soittanut myös erilaisissa orkesteriprojekteissa.


Alexandrina Croitor syntyi vuonna 2003 Chișinăussa, Moldovassa. Hän opiskeli Galina Buinovskin johdolla Ciprian Porumbescun musiikkiopistossa. 6-vuotiaana Croitor debytoi solistina Moldovan kansallisen kamariorkesterin kanssa. Alexandrina on palkittu kansainvälisissä kilpailuissa Ukrainassa, Moldovassa, Valko-Venäjällä, Bulgariassa ja Romaniassa. Hän on esittänyt Bachin, Tšaikovskin, Sibeliuksen ja muiden säveltäjien teoksia Chișinăun filharmonisen sinfoniaorkesterin sekä Urkusalin kamariorkesterin kanssa. Vuonna 2022 Croitor aloitti opinnot Turun AMK:ssa Alexander Vinnitskin johdolla ja vuonna 2023 hän osallistui Nuorten solistien konserttiin soittamalla Jules Conusin viulukonserton.
Teokset
Sergei Prokofjev sävelsi toisen pianokonserttonsa vuosina 1912–1913. Hän omisti konserton itsemurhan tehneen ystävänsä Maximilian Schmidthofin muistolle. Teoksen alkuperäinen versio kuitenkin tuhoutui tulipalossa Venäjän sisällissodan aikana. Vuonna 1923 rekonstruoitu versio eroaa niin paljon alkuperäisestä, että säveltäjä on sanonut sitä voitavan pitää hänen neljäntenään.
Konserton ensimmäinen osa alkaa surumielisen karmivalla teemalla, joka voimistuu orkesterin eri soitinryhmien liittyessä mukaan. Puolenvälin tienoilla orkesteri hiljenee, kun solisti palaa alun melodiaan aloittaen osan monumentaalisen kadenssin. Legendaarisen haastava kadenssi käy yhä virtuoosisemmaksi, kunnes kulminaatiokohdassa orkesteri liittyy mukaan kauhistuttavalla voimalla. Osa päättyy avausteeman aavemaiseen kaikuun.
Teosesittely: Julia Elomaa
Ruotsalaisen säveltäjä ja pianisti Wilhelm Stenhammarin (1871–1927) Romanssi nro 2 f-molli on osa kahden Tunteellisen Romanssin sarjaa. Stenhammar sävelsi romanssin vuonna 1910, ja se lukeutuu hänen myöhäisempään tuotantoonsa, jolloin hän sävelsi muun muassa kaksi kolmesta kirjoittamastaan sinfoniasta.
Romanssin alussa viulu ja orkesteri aloittavat yhtä aikaa, orkesterin säestäessä viulun tummaa alakielien sävyä. Teos kulkee eri tunnetilojen välillä, mutta palaa aina vahvaan ja dynaamiseen mielentilaan. Romanssin päätös on vastakohta alulle, kun teos laskeutuu herkkään lopetukseen.
Teosesittely: Venla Suni
Tanskalaisen kapellimestari-säveltäjä Ole Schmidtin Sinfoninen Fantasia ja Allegro harmonikalle ja kamariorkesterille on yksi lajityyppinsä ensimmäisiä, ellei jopa ensimmäinen, merkittävä klassiselle harmonikalle sävelletty konsertto. Vuonna 1958 valmistunut teos syntyi tiiviissä yhteistyössä klassisen harmonikan uranuurtajan Mogens Ellegaardin kanssa, jolle teos on myös omistettu. Teos jakautuu kahteen osaan, fantasiaan ja allegroon.
Ensimmäistä osaa värittävät solistiosuuden laajat virtuoosikadenssit. Allegrosta Schmidt kirjoittaa itse: “Jälkimmäinen osa, elegantti ja rytmikäs Allegro, ei pääty perinteiseen konserttotyyliin: neljä pamausta ja piruetti, vaan hiipuu hienovaraiseen pianissimoon, jossa harmonikka saa viimeisen sanan”.
Teosesittely: Urho Soininen
Zigeunerweisen op. 20 on espanjalaisen (ja baskilaisen) säveltäjän Pablo de Sarasaten sävellys. Se julkaistiin vuonna 1878, ja se perustuu unkarilaisiin melodioihin. Teoksen kesto on noin kymmenen minuuttia. Se on Sarasaten tunnetuin teos, jota ovat esittäneet suurimmat virtuoosimuusikot, ja se on tänäkin päivänä yksi eniten esitetyistä teoksista viululle ja orkesterille. Teokselle ovat ominaista monet virtuoosimaiset viulutekniikat, joilla on suuri vaikutus teoksen ilmaisuun ja luonteeseen.
Teosesittely: Anastasia Iazlovetskaia
Prokofjev viimeisteli ensimmäisen pianokonserttonsa vuonna 1912 ollessaan 21-vuotias. Konserton esittäminen toi hänelle Anton Rubinstein -palkinnon, vaikka osa tuomaristosta vieroksui sävellyksen radikaalia luonnetta ja nuoren säveltäjä-pianistin uhmakkuutta. Konsertto on yksiosainen. Jo ensisävelistä ilmenee vaiherikkaan teoksen valtava energia. Alussa esiteltävän mahtipontisen teeman ja läpi teoksen kulkevan rytmikkään virtuoottisuuden vastapainona toimii lyyrinen Andante assai -jakso, jonka roihahtelevat melodiat takuulla koskettavat kuulijaa.
Teosesittely: Sini Rajalehto
Charles Tomlinson Griffesin Runo huilulle ja orkesterille on yksi amerikkalaisen huilurepertuaarin tunnetuimmista teoksista. Teos on malliesimerkki Griffesin myöhäisromanttisesta tyylistä, jossa on vaikutteita ranskalaisesta impressionismista.
Runon kantaesitti 16. marraskuuta 1919 tunnettu huilisti Georges Barrère New Yorkin sinfoniaorkesterin kanssa Walter Damroschin johtamana. Teokselle on ominaista sen vapaa, rapsodinen muoto, joka antaa huilistille mahdollisuuden tutkia monenlaisia tunteita ja sointivärejä. Griffesin runo on paitsi kaunis musiikkikappale myös osoitus säveltäjän kyvystä yhdistää erilaisia vaikutteita ainutlaatuiseksi, persoonalliseksi tyyliksi.
Teosesittely: Anastasiia Alekseeva
Vuonna 1878 sävelletty viulukonsertto D-duuri op. 35 sai inspiraationsa nuorelta viulistilta Josef Kotekilta, joka auttoi Tšaikovskia luomisprosessin aikana. Konsertto oli alun perin omistettu viulisti Leopold Auerille, mutta tämä kieltäytyi siitä todeten teoksen liian pitkäksi ja soolo-osan soittamattomaksi. Konserton kantaesittivät 4. 12.1881 Wienissä viulisti Adolph Brodsky ja kapellimestari Hans Richter. Konsertto koostuu kolmesta osasta: 1. Allegro moderato; 2. Canzonetta: Andante ja 3. Finale: Allegro vivacissimo. Ensimmäisessä osassa kuullaan orkesterin johdanto, jonka jälkeen solistilla on kadenssimainen sisääntulo ja solisti aloittaa esittelyn cantabile-pääteemalla. Tässä osassa on kadenssi, jonka jälkeen seuraa kertaus ja kooda.
Teosesittely: Alexandrina Croitor