Tomas Brauner

Tämä on mennyt tapahtuma.

Má vlast - isänmaani

Tomáš Brauner, kapellimestari 
Turun filharmoninen orkesteri

Bedřich Smetana: Má vlast 

Vaikuttava Má vlast on kansallisromanttinen kuvaus kotimaasta. Kuuden sinfonisen runon kokoelma viipyilee Böömin maaseudulla ja sen historiassa ja legendoissa. Teos vie kuulijan matkalle Vyšehradin linnoitukseen, Vltava-joen kuohuihin, Šárkan sankaritarinaan, maalaisidylliin, Táborin kaupunkiin ja Blaník-vuorelle. Má vlast kuuluu tšekkiläisen Bedřich Smetanan tärkeimpiin sävellyksiin. Ilman väliaikaa esitettävän teoksen herättää henkiin itsekin tšekkiläinen kapellimestari Petr Altrichter.

Kapellimestarimuutos: Tomáš Brauner korvaa Petr Altrichterin. 

Esiintyjät

Tomas Brauner, kasvokuva
Tomáš Brauner
kapellimestari
Tomas Brauner, kasvokuva
Tomáš Brauner
kapellimestari

Tomáš Brauner on Prahan sinfoniaorkesterin ylikapellimestari. Hän aloitti tehtävässä vuonna 2020. Vuosina 2013–2018 hän toimi Plzeňin filharmonikoiden ylikapellimestarina, ja vuosina 20182020 Bohuslav Martinůn filharmonikoiden ylikapellimestarina. Vuodesta 2014 Brauner on toiminut Tšekin radion sinfoniaorkesterin päävierailijana.

Brauner keskittyy tšekkiläisen ohjelmiston esittämiseen. Prahan sinfoniaorkesterin kanssa Brauner on esittänyt useita Antonín Dvořákin ja Bedřich Smetanan teoksia. Hänen levytyksensä Bohuslav Martinůn selloteoksista Dabringhaus und Grimm -levy-yhtiölle voitti Classic Prague Awards -palkinnon vuonna 2017.

Brauner työskentelee säännöllisesti maineikkaiden orkestereiden ja oopperatalojen kanssa, kuten Saksan radion filharmonisen orkesterin, Münchenin filharmonikoiden, Nürnbergin filharmonikoiden, Tšekin filharmonikoiden ja Slovakian filharmonikoiden kanssa. Lisäksi  Brauner kutsutaan säännöllisesti esiintymään festivaaleilla, kuten Prahan kevät- festivaalilla, Bad Kissingenin festivaalilla ja Richard Strauss -festivaalilla Garmisch Partenkirchenissä.

Tomáš Brauner on syntynyt Prahassa. Valmistuttuaan Prahan esittävien taiteiden akatemiasta vuonna 2005 hän opiskeli Wienin musiikin ja esittävän taiteen yliopistossa.

Teokset

Bedřich Smetana (1824–1884):
Má vlast (Isänmaani)

1. Vyšehrad
2. Vltava (Moldau)
3. Šárka
4. Böömin niityiltä ja lehdoista
5. Tábor
6. Blaník

Vaikka Antonín Dvořák on kansainvälisesti tunnetuin tšekkiläinen säveltäjä ja monille maansa musiikin henkilöitymä, hän ei ollut tšekkiläisen kansallisen musiikin perustaja. Tämän kunnian saa Bedřich Smetana, joka varsinkin oopperoillaan – niistä tunnetuimpana ikisuosittu Myyty morsian (1866) – ja sinfonisten runojen sarjallaan Má vlast (Isänmaani) (1872–79) loi tšekkiläisen kansallisromantiikan. Kansallisen ulottuvuuden lisäksi hänen työtään muokkasivat mm. Lisztiltä ja Wagnerilta saadut vaikutteet, esimerkiksi hänen mieltymyksensä sinfonisiin runoihin sinfonioiden sijasta voidaan palauttaa juuri Lisztiin.

Smetana aloitti työnsä tšekkiläisen musiikin hyväksi syksyllä 1861, palattuaan viiden vuoden Göteborgissa työskentelyn jälkeen Prahaan. Pääpaino oli aluksi oopperoissa. Kun niistä neljäntenä vuorossa ollut Libuše (1871–72) oli työn alla, Smetana sai ajatuksen suuresta kansallisia aiheita kuvaavasta sinfonisten runojen sarjasta Má vlast (Isänmaani). Hän alkoi säveltää avausteosta Vyšehrad 1872, mutta sen valmistuminen venyi muiden sävellyskiireiden vuoksi marraskuulle 1874. Juuri Vyšehradin sävellystyön aikana Smetanaa kohtasi kauhistuttava henkilökohtainen katastrofi: hän kuuroutui täydellisesti eikä siten koskaan kyennyt kuulemaan suurenmoista, lopullisesti 1879 valmistunutta sinfonisten runojen sarjaansa.

Sarjan teoksia esitettiin aluksi erikseen, kunnes syksyllä 1882 se kuultiin ensimmäisen kerran kokonaisuudessaan. Silloin Smetanan henkinen tasapaino oli jo alkanut horjua, ja hän päätyi alkuvuodesta 1884 viimeisiksi kuukausikseen prahalaiseen mielisairaalaan. Hän kuoli saman vuoden toukokuussa ja haudattiin Prahassa vanhan Vyšehradin linnan hautausmaalle, josta moni muukin tšekkiläinen merkkihenkilö on löytänyt viimeisen leposijansa.

Isänmaani on tšekkiläistä maisemaa, mytologiaa ja historiaa monista näkökulmista luotaava kokonaisuus. Sen kuudessa enemmän tai vähemmän ohjelmallisesti hahmotetussa ja kansallisilla elementeillä väritetyssä teoksessa Smetana on soveltanut erilaisia muotoratkaisuja, esimerkiksi sonaattimuotoa, rondomuotoa, variaatiotekniikkaa ja vapaampia, rapsodisia muotoja. Sarjan avaavan Vyšehrad-osan tunnusomaisin motiivi on tullut mukaan oopperasta Libuše, ja se esiintyy myös sarjan seuraavassa osassa Vltava sekä päätösosassa Blaník. Tunnetuimpia sarjan osista ovat kaksi maisemakuvausta Vltava sekä Böömin niityiltä ja lehdoista.

Kahden harpun akordit ja arpeggiot avaavat avausosan Vyšehrad. Säveltäjän mukaan "ennustajien harput johdattelevat profeetalliseen lauluun tapahtumista Vysehradin linnassa, sen kunniasta, loistosta, turnajaisista, taisteluista ja vihdoin sen rappeutumisesta ja tuhoutumisesta. Teos päättyy elegisissä tunnelmissa".

Vltavassa – joka tunnetaan myös saksankielisellä nimellään Moldau – Smetana liitti partituuriin yksityiskohtaisen sanallisen ohjelman. Alun lyyriset puhallinkuviot maalaavat kuvan "tšekkien kansallisjoeksi" kutsutun Vltavajoen kahdesta alkulähteestä, kylmästä ja lämpimästä. Pian esiin puhkeava teoksen valta-aihe kuuluu klassisen musiikin tunnetuimpiin. Joen virratessa kohdataan ensin lyhyinä episodeina metsästyskohtaus vaskifanfaareineen ja kesäiset häät viehkeine tansseineen. Tunnelma hiipuu kuutamoiseksi ja sadunomaiseksi vesinymfien kohtaukseksi. Valta-aiheen paluun jälkeen vesi pakkautuu Pyhän Johanneksen koskeen ja purkautuu riemukkaasti koodaan, jossa valta-aihe on kääntynyt duuriin. Huipennuksena kuullaan ensimmäisestä osasta tuttu Vyšehrad-aihe. Päätöksen Smetana on kertonut kuvaavan Vltavan yhdistymistä suurempaan jokeen Elbeen.

Šárka sävelittää vanhan tšekkiläisen legendan rakastettunsa hylkäämästä Šárka-neidosta, joka vannoo kostoa koko miessukupuolelle. Vangiksi jättäytynyt Šárka vaivuttaa juhlissa miehet uneen ja toteuttaa sen jälkeen naissoturiensa avulla hurjan kostonsa.

Böömin niityiltä ja lehdoista on Vltavaan verrattava maisemakuvaus, tunnelmiltaan täynnä maalaiselämän valoisaa idyllisyyttä, johon jousten kontrapunktiset käänteet tuovat oman rikastavan lisänsä.

Tábor on hussilaisten Etelä-Böömiin perustama kaupunki. He olivat 1300-luvun lopulla ja 1400-luvun alussa eläneen tšekkiläisen kansallissankarin, maan kirjakielen perustajan, uskonpuhdistajan ja lopulta roviolla poltetun Jan Husin kannattajia. Keskeisenä temaattisena aiheena on 1400-luvun hussilaiskoraali "Te, jotka olette Jumalan sotureita".

Päätösosan nimi Blaník viittaa tšekkiläiseen vuoreen. Legendan mukaan maan suojeluspyhimys Vencelaus Pyhä odotti sen sisällä unessa aikaa, jolloin häntä ja hänen joukkojaan tarvittaisiin taas maan pelastajiksi. Táborista tuttu koraalisävelmä on mukana tässäkin osassa, ja lopun mahdikkaassa huipennuksessa siihen liittyy vielä avausosan Vyšehrad-aihe.

Teosesittely: Kimmo Korhonen