Sibelius-museo

Tämä on mennyt tapahtuma.

Palmusunnuntain kamarimusiikkia

Johannes Brahms: Klarinettikvintetto op. 115  
Osvaldo Golijov: The Dreams and Prayers of Isaac the Blind

Philip Zuckerman, viulu 
Kati Overbeck, viulu  
Mari Viluksela, alttoviulu 

Aslihan Gencgönül, sello 
Matteo Mastromarino, klarinetti, ohjelmiston suunnittelija 

Miten soi klarinetti kamarimusiikki-illan tähtenä? Jousikvartetilla ryyditetyt klarinettiteokset saavat kyytiä klarinetin äänenjohtaja Matteo Mastromarinon otteessa. Brahmsin ja Golijovin kvintetot edustavat eri tyylejä, mutta niiden ytimessä soi sama halu tuoda esille soittimen monipuolisuus, kauneus ja ilmaisuvoimaisuus. Tule rauhoittumaan palmusunnuntaina konsertin pariin!

Esiintyjät

Teokset

Johannes Brahms (1833-1897):
Klarinettikvintetto h-molli op. 115

Allegro
Adagio
Andatino – Presto assai, ma con sentimento
Con moto

Johannes Brahms oli jo valmistautunut vetäytymään hyvin ansaitulle eläkkeelle, kun hän sattui maaliskuussa 1891 kuulemaan Meiningenin hoviorkesterin klarinetistin Richard Mühlfeldin soittoa. Se teki häneen niin suuren vaikutuksen, että hän kaivoi nuottipiirtimensä uudelleen esiin ja sävelsi muutaman lähivuoden aikana neljä upeaa kamarimusiikkiteosta, joissa kaikissa klarinetti on keskeisessä roolissa.

Sykähdyttävin Brahmsin myöhäisistä klarinettiteoksista on kvintetto, joka valmistui kesällä 1891. Se kuuluu hänen kamarimusiikkiteoksistaan seesteisimpiin ja soinnillisesti eheimpiin. Sitä hallitsevat lempeän nostalgiset ja syksyisen alakuloiset tunnot. Muutamat terävämmät käänteet ensiosan lopulla, toisen osan välitaitteessa, scherzossa ja finaalissa eivät tiivisty varsinaiseksi jännitteiseksi draamaksi vaikka toki laajentavat olennaisella tavalla teoksen ilmaisuasteikkoa.

Kvintettoa hallitsee Brahmsin teoksille yleisemminkin ominainen motiivinen kiinteys. Yhtenä keskeisenä aihelmana on ensiosan avaava surumielisesti kaartuileva aihe, joka tarjoaa alkuituja myös muiden osien teemoille. Toisena osana on kauniin nokturnaalisia tunnelmia maalaileva hidas osa, jossa on keskellä voimakkaammansävyinen, osin improvisatoriselta kuulostava mustalaismusiikkitaite. Kolmas osa alkaa hillittynä intermezzona mutta saa vähitellen liikkuvamman, scherzomaisemman ilmeen. Finaali on hallittu muunnelmasarja, jossa oikeastaan vain toinen muunnelma luo selkeän kontrastin osan yleistunnelmaan.

Teosesittely: Kimmo Korhonen

Osvaldo Golijov (s. 1960):
The Dreams and Prayers of Isaac the Blind

Prelude: Calmo, Sospeso
I. Agitato – Con Fuoco – Maestoso – Senza Misura, Oscilante
II. Teneramente – Ruvido – Presto.
III. Calmo, Sospeso – Allegro Pesante.
Postlude: Lento, Liberamente.

Osvaldo Golijov on kertonut varttuneensa klassisen kamarimusiikin, juutalaisen liturgisen musiikin ja klezmerin sekä Astor Piazzollan uuden tangon ympäröimänä. Ei mikään yllätys, että tällaisen virikkeiden runsauden keskellä elänyt säveltäjä on hylännyt perinteiset ahtaat tyylirajat ja ammentaa teoksiinsa vapaasti aineksia eri tyyleistä ja eri aikakausilta.

Golijov syntyi La Platassa Argentiinassa juutalaiseen perheeseen, jonka juuret olivat Romaniassa ja Ukrainassa. 1980-luvulla hän asui kolme vuotta Israelissa, kunnes hän asettui 1986 Yhdysvaltoihin. Hänen varsinaisia läpimurtoteoksiaan ovat La Pasión según San Marcos (Markus-passio) (2000) sekä ooppera Ainadamar (2005).

Klarinetille (tai klezmer-klarinetille) ja jousikvartetille sävelletty The Dreams and Prayers of Isaac the Blind (1994) on saanut innoituksensa vuosina n. 1160-1235 eläneen provencelaisen rabbin Isaac (Iisakki) Sokean käsikirjoituksesta, jonka mukaan kaikki maailmankaikkeuden asiat ja tapahtumat pohjautuvat heprealaisten aakkosten yhdistelmiin.

Teoksesta rakentuu eräänlainen juutalaisuuden historia, ja sen musiikki heijastelee vuorollaan kolmea juutalaisuuden kieltä arameaa, jiddišiä ja hepreaa. Teoksessa on kolme varsinaista pääosaa, joita kehystävät lyhyet preludi- ja postludi-osat. Ilmaisu ulottuu sekä osien välillä että usein myös niiden sisällä sisäistyneestä mietiskelystä iskevään rytmisyyteen, ja mukana on varsinkin klarinetin osuudessa itäisen Euroopan juutalaisten kirpeäsointisen klezmer-musiikin aineksia.

Teosesittely: Kimmo Korhonen