Leif Segerstam (c) Anna Flegontova

Tämä on mennyt tapahtuma.

Turun kaupungin itsenäisyyspäivän juhlakonsertti 2022

Leif Segerstam, kapellimestari
Gabriel Suovanen, baritoni
Turun filharmoninen orkesteri

Jean Sibelius: Finlandia 
Juhlapuhe: pormestari Minna Arve
Jean Sibelius – Adolf Paul (suom. Aarni Kouta): Laulu ristilukista
Jean Sibelius – Ilmari Kianto: Lastu lainehilla

Jean Sibelius: Karelia-sarja
Rauno Lehtinen – Tuula Valkama: Muuttuvat laulut
Rauno Lehtinen: On hetki

Fredrik Pacius – J. L. Runeberg: Maamme

Tule juhlistamaan itsenäisyyspäivää kanssamme! Luvassa on jälleen kattaus kotimaista musiikkia, ja konsertin huipentavat tuttuun tapaan Sibeliuksen Finlandia ja Paciuksen Maamme. Konsertin johtaa TFO:n kunniakapellimestari Leif Segerstam. Ohjelmisto täydentyy.

Vapaalippujen jako lauantaina 19.11. klo 12. Vapaaliput on jaettu loppuun.

 

Esiintyjät

kapellimestari Leif Segerstam johtaa orkesterin edessä
Leif Segerstam
kapellimestari
kapellimestari Leif Segerstam johtaa orkesterin edessä
Leif Segerstam
kapellimestari

Maailmankuulu maestro Leif Segerstam on toiminut Turun filharmonisen orkesterin johtajana ja ylikapellimestarina vuodesta 2012 kevätkauden 2019 loppuun saakka. Segerstamille myönnettiin kunniakapellimestarin arvo ja annettiin ensimmäinen Kultalilja-pienoispatsas 16.5.2019. Segerstam on yksi Skandinavian monipuolisimmista säveltaiteilijoista – kapellimestari, säveltäjä, viulisti ja pianisti. Hänen vaikuttava ja näyttävä uransa on palkittu lukuisin tunnustuksin.

Sibelius-Akatemiasta ja Juilliardista hänen tiensä vei Suomen Kansallisoopperaan, Tukholman Kuninkaalliseen oopperaan, Berliinin Deutsche Operiin, Wienin Valtionoopperaan ja Kööpenhaminan Kuninkaalliseen oopperaan. Johtajavierailuja hän teki mm. Metropolitaniin, Covent Gardeniin ja La Scalaan. Näyttävään uraan oopperataloissa nivoutuivat ylikapellimestarin tehtävät Itävallan, Suomen ja Tanskan radion sinfoniaorkestereissa sekä Rheinland-Pfalzin valtionfilharmoniassa. Vuoteen 2007 hän toimi Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestarina.

Vapaapulsatiivisesta otteesta ammentavan Segerstamin poikkeuksellisen mittava sävellystuotanto sisältää muun muassa yli 310 sinfoniaa. Vuoteen 2013 Leif Segerstam toimi Sibelius-Akatemian orkesterinjohdon professorina. Hänen vaikuttava ja näyttävä uransa on palkittu lukuisin tunnustuksin. Vuonna 2014 tasavallan presidentti myönsi Segerstamille professorin arvonimen. Syksyllä 2015 Malmön ooppera nimitti Segerstamin kunniakapellimestarikseen.

Gabriel Suovanen, kasvokuva
Gabriel Suovanen
baritoni
Gabriel Suovanen, kasvokuva
Gabriel Suovanen
baritoni

Baritoni Gabriel Suovanen syntyi Tukholmassa ja aloitti musikaalisen uransa jo nelivuotiaan soittamalla viulua. 1993–1994 hän opiskeli laulua Sibelius-Akatemiassa ja jatkoi sen jälkeen lauluopintonsa Tukholman oopperakoulussa. Hänellä on takanaan monia kilpailumenestyksiä mm. Timo Mustakalliokilpailun voitto 1998 ja Lappeenrannan laulukilpailujen voitto. 1997–1998 hän oli Ruotsin radion ’Artist in residence’ ja teki sinä aikana suuren määrän nauhoituksia.

Suovanen on vieraillut tunnetuissa oopperataloissa kuten Suomen kansallisoopperassa, Savonlinnan oopperajuhlilla, Tukholman kuninkaallisessa oopperassa, Komische Oper Berlinissä sekä Théâtre Royal de la Monnaiessa ja Barcelonan Liceu oopperassa. Hänen rooleihinsa ovat kuuluvat Papageno, Don Giovanni, Jevgeni Onegin, Guglielmo (Cosi fan tutte), Valentin (Faust), Escamillo (Carmen) ja Aulis Sallisen Kullervo. Oopperauransa ohella Suovanen esiintyy mielellään konserteissa. Hän on esittänyt konserttiversion Schumannin oopperasta Genoveva Helsingissä, Faurén Requiem Vladimir Ashkenazyn johdolla San Franciscossa ja Schubertin Winterreise pianistin, kapellimestarin ja säveltäjän Ralf Gothonin kanssa. Suovanen on levyttänyt mm. BIS ja Ondine levymerkeille.

Teokset

Konsertin esittely

Jean Sibeliuksen (1865-1957) tunnetuimpiin teoksiin kuuluva sävelruno Finlandia on olennainen osa suomalaisten kansallisten juhlapäivien ohjelmistoa. Siitä on tullut jopa niin itsestäänselvä teos, että sen todellinen arvo ja historiallinen merkitys on saattanut hämärtyä.

Finlandia syntyi vaikeana aikana, Venäjän kiristäessä otettaan autonomisesta suuriruhtinaskunnastaan. Se kuultiin ensin musiikkina marraskuussa 1899 Helsingissä esitetyssä kuvaelmasarjassa, jolla vastustettiin venäläisten sortotoimia. Vuonna 1900 Sibelius muokkasi sen itsenäiseksi orkesteriteokseksi.

Finlandia on suomalaiseen historiaan kytkeytyvästä taustastaan huolimatta yleispätevä vapauden julistus. Yleisön kaikkialla maailmassa on ollut helppo eläytyä sen tuntoihin, alun uhmakkaaseen voimaan, itseluottamusta uhkuvaan rynnistykseen, hymniosan seesteiseen rauhaan ja päätöksen voitokkuuteen. Teoksen sanoma on erityisen väkevä juuri nykyisenä aikana, jolloin itsenäinen eurooppalainen valtio joutuu taistelemaan olemassaolostaan ulkopuolista hyökkääjää vastaan.

Finlandian lisäksi Sibelius sävelsi muitakin kansallisia tuntoja luotaavia teoksia. Niihin kuuluu suosittu Karelia-sarjalla, jolla on Finlandian tavoin tausta historiallisessa kuvaelmasarjassa. Marraskuussa 1893 nähdyn kuvaelmasarjan aiheena oli Karjalan historia, ja Karelia-sarja on muokattu sen musiikista. Avarasta sointimaisemasta rientoisaan menoon puhkeava Intermezzo liittyy kohtaukseen, jossa Liettuan herttua Narimont on veronkannossa Käkisalmen läänissä 1333, haikean surumielinen Balladi kuvaa Kaarle Knuutinpojan tunnelmia Viipurin linnassa 1446 ja voitokas Alla marcia Pontus de la Gardieta Käkisalmen edustalla 1580.

Myös monissa Sibeliuksen lauluissa on vahva kansallinen elementti. Laulu ristilukista sisältyi alun perin Adolf Paulin näytelmään Kuningas Kristian II (1898), mutta Kristianin vertaaminen julmaan lukkiin ("lukki niin suuri ja musta kuin yö, se saalistaan vaanii ja syö") kääntyi suomalaisten mielessä yleisesti Venäjän uhkan vertauskuvaksi. Kansanlaulumaisen yksinkertainen Lastu lainehilla (1902) kuuluu Sibeliuksen suhteellisen harvoihin suomenkielisiin yksinlauluihin.

Rauno Lehtinen (1932-2006), säveltäjä, sanoittaja ja kapellimestari, kuului suomalaisen iskelmämusiikin monipuolisiin vaikuttajiin. Surumielisen pohdiskeleva Muuttuvat laulut (1970) on sävelletty virolaiselle, sekä oopperan että iskelmän parissa ansioituneelle ja Suomessakin suositulle mestaribaritonille Georg Otsille (1920-1975). Hänen ohjelmistoonsa kuului myös Lehtisen säveltämä ja sanoittama On hetki (1968). Lehtisen mukaan sen teksti on "eräänlainen aforismi elämästä, siitä, miten erilaisia hetkiä siihen mahtuu."

Sibeliuksen Finlandian rinnalla suomalaisten kansallisiin merkkiteoksiin kuuluu Fredrik Paciuksen (1809-1891) Maamme-laulu. Se valmistui "Euroopan hulluna vuonna" 1848 Runebergin kaksi vuotta varhaisempaan runoon ja oli heijastumaa maanosaa ravistelleesta poliittisesta ja yhteiskunnallisesta kuohunnasta. Maamme-laulusta tuli Suomessa nopeasti suosittu, ja vaikka sillä ei ole mitään laissa määriteltyä asemaa, se on vakiintunut Suomen kansallishymniksi.

Teosesittely: Kimmo Korhonen