Julian Rachlin, Saran McElravy

Tämä on mennyt tapahtuma.

Rachlin & McElravy

Julian Rachlin, kapellimestari ja viulu
Sándor Károlyi, kapellimestari

Sarah McElravy, alttoviulu
Turun filharmoninen orkesteri

Antonio Salieri: Sinfonia D-duuri, "Veneziana"
Krzysztof Penderecki: Concerto doppio viululle, alttoviululle ja orkesterille
Felix Mendelssohn: Sinfonia nro 3 a-molli, ”Skottilainen”

Omana aikanaan Euroopan arvostetuimpiin säveltäjiin kuuluneen, Mozartin aikalaisen Antonio Salierin musiikki on nykyään jäänyt varsin tuntemattomaksi. Nyt Julian Rachlin on poiminut ohjelmaan Salierin viehättävän, oopperoihin pohjautuvan Venetsialaisen sinfonian. Laajaa kansainvälistä arvostusta nauttiva virtuoosi Sarah McElravy tutustuttaa yleisön Waltonin alttoviulukonserttoon, joka kuuluu brittisäveltäjän tunnetuimpiin teoksiin. Konsertti päättyy Felix Mendelssohnin mestarilliseen 3. sinfoniaan, johon nuori säveltäjä sai innoituksen Skotlannin-matkallaan.

Muutos: William Waltonin alttoviulukonsertto jää pois, ja tilalla kuullaan Pendereckin Concerto doppio viululle, alttoviululle ja orkesterille. 

Konsertti on osa Taiteellisen johdon festivaalia.

Konserttia edeltää Pieni alkusoitto klo 18.15 Konserttitalon aulassa

Meillä pääset nauttimaan musiikista jo ennen konserttia! Turun konservatorion ja musiikkiopiston kanssa yhteistyössä toteutetussa Pieni alkusoitto -sarjassa oppilaitoksen musiikinopiskelijat esittävät illan sinfoniakonserttiin istuvaa musiikkia. Saavu siis meille ajoissa, ja tuplaa illan musiikkinautintosi. Tilaisuudet ovat juonnettuja ja avoimia konserttivieraille, ja ne järjestetään ylälämpiössä klo 18.15.

Jules Massenet: Meditation oopperasta Thaïs
Miila ja Juulia 

Arthur Seybold: Weihnacht  op. 79
Eetu

Arcangelo Corelli: Sonate de camerata op. 2 nro 4 
I Adagio
II Allemanda
Urho, Eetu ja Miila

Sergei Prokofjev: Wending musiikkisadusta “Pekka ja susi” op.67
Miila ja Eetu

Pam Wedgwood: Deck the Halls
Miila, Eetu ja Urho

Arthur Seybold: Schlittenfahrt op. 166 nro 4
Miila, Eetu ja Urho

Urho Kouvonen, Eetu Laur-Villanen ja Miila Saari, viulu
Juulia Elomaa ja Anne Vähäkuopus, piano
Ohjaus Virve Niemeläinen

Esiintyjät ovat Turun konservatorion oppilaita.

Esiintyjät

Julian Rachlin (c) Ashley Klassen
Julian Rachlin
kapellimestari ja viulu
Julian Rachlin (c) Ashley Klassen
Julian Rachlin
kapellimestari ja viulu

Kapellimestari ja viulisti Julian Rachlin on Turun filharmonisen orkesterin lisäksi Kristiansandin sinfoniaorkesterin päävierailija sekä Royal Northern Sinfonian taiteellinen partneri. Julian Rachlin on yksi aikamme ylistetyimpiä taiteilijoita. Yli kolmekymmenvuotisen uransa aikana Rachlin on toiminut ympäri maailmaa niin kapellimestarina, solistina, kamarimuusikkona, opettajana, taiteellisena johtajana kuin levyttävänä taiteilijanakin. Viulistina Rachlin on esiintynyt käytännössä jokaisen merkittävän orkesterin ja kapellimestarin kanssa, ja myös kapellimestarina hän on tuttu näky maailman merkittävimmillä konserttilavoilla. Hänen esiintymisensä ovat ihastuttaneet yleisöjä ympäri maailmaa ja hänen tulkintansa ovat vakiinnuttaneet hänen paikkansa klassisen musiikin kärkijoukoissa.

Viime aikojen kohokohtiin kuuluvat solistiesiintymiset muun muassa Münchenin ja Los Angelesin filharmonisen orkesterin kanssa ja esiintymiset kapellimestarina muun muassa Chicagon sinfoniaorkesterin, Israelin filharmonisen orkesterin ja Wienin sinfoniaorkesterin kanssa.

Rachlin on myös tehnyt yhteistyötä digitaalisten installaatioiden parissa ja työskennellyt muun muassa John Malkovichin, Sir Roger Mooren sekä Gerard Depardieun kanssa. Rachlinin perustama musiikkifestivaali "Julian Rachlin and Friends" nauttii kansainvälistä suosiota. Vuonna 2021 hänet nimitettiin Eisenstadtissa olevan Esterházyn palatsin Herbstgold-Festivalin taiteelliseksi johtajaksi. Rachlinin perustama Julian Rachlin and Friends Foundation tukee lahjakkaiden nuorten muusikoiden urakehitystä. Vuodesta 1999 Rachlin on opettanut Wienin yksityisessä musiikki- ja taideyliopistossa. Rachlin on myös UNICEFin hyväntahdonlähettiläs.

Rachlinin levytykset Sony Classical, Warner Classics ja Deutsche Grammophon -levymerkeille ovat saaneet ylistystä. Julian Rachlin soittaa vuodelta 1704 peräisin olevalla Stradivarius-viululla ja vuoden 1785 Lorenzo Storioni -alttoviululla. Soittimet omistaa Dkfm. Angelika Prokopp -instituutti.

Sándor Károlyi
Sándor Károlyi
kapellimestari
Sándor Károlyi
Sándor Károlyi
kapellimestari

Sándor Károlyi on vuoden 2018 kansainvälisen Nino Rota kapellimestarikilpailun palkinnon saaja sekä vuoden 2017 Fitelberg-kilpailun semifinalisti.  Károlyi kerää mainetta niin orkesteri- kuin oopperarepertuaarinkin taitajana.

Viimeaikaisiin kohokohtiin oopperan parissa kuuluvat Mozartin La finta giardiniera Vienna Philharmonic Summer Academyn kanssa, Donizettin Don Pasquale Luganossa Titicon musiikkifestivaalilla ja Rossinin La Cenerentola Firenzessä The New Generation Festivalilla. Károlyi on johtanut Theater Ulmissa, Theater Schaffhausenissa, TAG theaterissa Wienissä sekä Schönbrunnin oopperassa. Hän on johtanut muun muassa Wienin radion sinfoniaorkesteria ja Budapestin sinfoniaorkesteria.

Vuonna 1989 syntynyt Sándor Károlyi opiskeli pianonsoittoa Geneven konservatoriossa, teki kapellimestariopintoja Firenzessä ja suoritti maisterintutkinnon Wienin musiikki- ja taideyliopistossa.

Lokakuussa 2022 Károlyi perusti Sveitsiin Geneven Mozart-orkesterin, ensimmäisenä tuotantonaan Mozartin Così fan tutte. Hankkeen tavoitteena on tukea nuoria muusikoita uransa alkutaipaleella. Tulevaisuuden projekteihin kuuluvat myös useat konsertit Espanjassa.  

Sarah McElravy (c) Julia Wesely
Sarah McElravy
alttoviulu
Sarah McElravy (c) Julia Wesely
Sarah McElravy
alttoviulu

Sarah McElravy nauttii monipuolisesta ja kansainvälistä urasta. Hän esiintyy konserttisolistina, resitaalein ja kamarimusiikkikokoonpanoissa ja on yksi harvoista yhtä virtuoottisesti niin viulun kuin alttoviulunkin hallitsevista arteisteista.

Viimeaikaisiin kohokohtiin kuuluvat esiintymiset muun muassa Moskovan, Napolin ja Innsbruckin filharmonikoiden, Kristiansandin sinfoniaorkesterin ja Bayerischer Rundfunk Chamber Orchestran kanssa. Hän on soittanut kamarimusiikkia muun muassa Wienin Musikvereinissa, Suntory Hallissa, Prahan kevätfestivaaleilla sekä Julian Rachlin & Friends -festivaalilla Palma de Mallorcassa.

McElravy on Linden String Quartettin perustajajäsen. Kvartetti konsertoi laajasti, ja The Strad Magazine on kuvaillut yhtyettä hiotuksi, säteileväksi ja teräväksi. Vuonna 2014 McElravy perusti Chamber Music Society México -organisaation, jonka tarkoitus on esittää maailmanluokan kamarimusiikkia México Cityssä. McElravy toi Pohjois-Amerikan johtavia taiteilijoita esiintymään organisaation tapahtumissa ja tuotti koulutusohjelmia lahjakkaille nuorille Meksikolaisille muusikoille.

McElravy opiskeli Cleveland Institute of Musicissa Ohiossa, jonka jälkeen hän suoritti kahden vuoden residenssiohjelman Yalen yliopiston School of Musicissa. McElravy soittaa Ferdinando Gagliano -viulua vuodelta 1791 sekä vuoden 1785 Lorenzo Storioni alttoviulua, jotka hänelle on lainannut Dkfm. Angelika Prokoppin yksityissäätiö Wienissä, Itävallassa.

Teokset

Antonio Salieri (1750-1825):
Sinfonia D-duuri, "Veneziana"

Allegro assai
Andantino grazioso
Presto

Aina siitä lähtien, kun Aleksandr Puškin antoi näytelmässään Mozart ja Salieri (1830) ensin kateuden myrkyttää Salierin ja sitten Salierin myrkyttää Mozartin, nämä kaksi hienoa aikalaissäveltäjää on nähty katkerina vihollisina. Kuvaa ovat tehostaneet vielä Peter Schafferin menestysnäytelmä Amadeus (1979) ja Milos Formanin siitä tekemä elokuva (1984).

Vaikka Mozart ja Salieri olivat 1780-luvulla kilpailijoita Wienissä, heidän välinsä olivat asialliset, ja Salierin tiedetään usein myös tukeneen Mozartia. Ainakaan menestyksen suhteen Salierilla ei ollut mitään syytä olla kateellinen nuoremmalle kollegalleen. Hän muutti Italiasta Wieniin jo 15-vuotiaana 1766 ja teki läpimurtonsa oopperasäveltäjänänä teoksella Armida (1771). Hänen suojelijansa Florian Gassmannin kuoltua 1774 hänestä tuli tämän seuraaja hovisäveltäjänä ja Wienin italialaisen oopperan kapellimestarina. Salierin asema Wienin musiikkielämän valtahahmona täydentyi 1788, kun hänestä tuli myös hovikapellimestari.

Oopperoiden lisäksi Salieri sävelsi suhteellisen vähän soitinmusiikkia. Kolme hänen nimiinsä laitettua sinfoniaa ovat myöhempiä koosteita hänen oopperoistaan lainatusta musiikista. Sinfonia D-duuri on kolmiosainen kokonaisuus, jonka energisen valoisa mutta paikoin myös linjakkaan melodinen avausosa on alkusoitto Venetsiassa 1778 ensiesitystä oopperasta La scuola de' gelosi (Mustasukkaisuuden koulu). Kaksi muuta osaa – rauhallisen elegantti hidas osa ja eloisasti keinahteleva finaali – ovat oopperasta La partenza inaspetta (Odottamaton lähtö; Rooma 1779).

Teosesittely: Kimmo Korhonen

Krzysztof Penderecki (1933-2020):
Concerto doppio

Puolalainen Krzysztof Penderecki nousi kansainväliseen tietoisuuteen jousiorkesteriteoksella Valituslaulu Hiroshiman uhreille (1961), jolla hän kytkeytyi vahvasti ajan kokeilevaan avantgardeen. Lopullisesti hänen asemansa vakiinnutti Luukas-passio (1963-66), jossa Raamatun teksti sai modernistisen mutta samalla aiheelle uskollisen tulkinnan. 1970-luvun puolivälissä alkoi murroskausi, jonka myötä Penderecki kääntyi perinteisempään, usein tummavärisen uusromanttiseen tyyliin. Pendereckin laajassa tuotannossa keskeisiä ovat viisi oopperaa, kahdeksan sinfoniaa ja muut orkesteriteokset, parisenkymmentä konserttoa ja suuri määrä vokaaliteoksia.

Concerto Doppio viululle, alttoviululle ja orkesterille valmistui 2012, ja kantaesitys oli saman vuoden lokakuussa Wienissä. Konsertto on omistettu Julian Rachlinille, joka vastasi kantaesityksessä alttoviulun osuudesta Janine Jansenin ollessa viulusolistina. Baijerin radion sinfoniaorkesteria johti Mariss Jansons.

Concerto doppio eli kaksoiskonsertto on yksiosainen kokonaisuus, joka alkaa solistien hauraana keskusteluna mutta yltyy nopeasti intensiiviseen hehkuun. Ylipäätään teokselle ovat ominaisia nopeasti vaihtuvat tilanteet, ja teoksessa on vahva kerronnallinen tuntu, ikään kuin kaksi vuoroin toisiinsa kietoutuvaa, vuoroin toisiaan täydentävää solistia kokisivat monivaiheisen, vakavien tunnelmien sävyttämän ja usein dramaattisenkin tapahtumasarjan. Kadenssit jäsentävät teoksen etenemistä, ja päätöksenä on puhaltimien koraalimaiselle aiheelle rakentuva passacaglia-taite.

Teosesittely: Kimmo Korhonen

Felix Mendelssohn (1809-1947):
Sinfonia nro 3 a-molli, Skotlantilainen

Andante con moto – Allegro un poco agitato
Vivace non troppo
Adagio
Allegro vivacissimo – Allegro maestoso

Mendelssohn matkusti ensimmäisen kerran Brittein saarille keväällä 1829. Lontoolaisyleisö otti hänet innostuneesti vastaan, ja hän puolestaan mieltyi maahan jo tällä ensivierailullaan. Hän palasi sinne yhdeksän kertaa, ja Lontoosta - "tuosta savupesästä" niin kuin hän sitä kutsui - tuli yksi hänen lempikaupungeistaan.

Mendelssohnin ensimmäinen matka Brittein saarille ulottui Skotlantiin saakka, jossa hän sai virikkeen sekä Hebridit-alkusoittoon (1830) että Skotlantilaiseen sinfoniaan. Sinfonian säveltämisestä tuli pitkä prosessi, ja teos valmistui vasta 1842. Ensiesitys oli maaliskuussa Leipzigissä, ja kesäkuussa Mendelssohn johti teoksen suurella menestyksellä Lontoossa, rakkaassa "savupesässään".

Skotlantilainen sinfonia esittelee sen uuden piirteen, että sen neljä osaa soitetaan tauoitta yhteen. Ensiosa alkaa hitaalla johdannolla, jonka kansanlaulumainen melodia kytkeytyy temaattisesti ensiosan nopean pääjakson avausaiheeseen. Osan koodassa puhkeaa kromaattisten juoksutusten tehostama rajuilma. Johdannon melodian paluu vie vauhdikkaaseen tasajakoiseen scherzoon, jonka pääaihe on lainattu skotlantilaisesta kansanmusiikista.

Hidas osa rakentuu kahden tunnelmaltaan vastakkaisen aiheen varaan. Ensimmäinen on leveästi laulava melodia, toinen jyhkeä surumarssi. Käsikirjoituksen alkuperäisellä otsikkosivulla finaali on merkitty "Allegro guerrieroksi" (Sotaisa allegro), ja on arveltu, että finaalin lopussa tapahtuva kääntyminen valoisaan ja lämminsointiseen duuriin kuvastaisi taistelussa saavutettua voittoa.

Teosesittely: Kimmo Korhonen