Tämä on mennyt tapahtuma.
Mahler Lieder
Christian Kluxen, kapellimestari
Audun Iversen, baritoni
Turun filharmoninen orkesteri
Lili Boulanger: D'un soir triste
Gustav Mahler: Rückert-Lieder
Dmitri Šostakovitš: Sinfonia nro 8 c-molli
Suosittu Christian Kluxen palaa TFO:n eteen tällä kertaa massiivisella ohjelmistolla. Kluxenin maine kasvaa kasvamistaan, ja hänen johtamistaan on kuvailtu dynaamiseksi, karismaattiseksi ja kekseliääksi. Šostakovitšin yli tunnin mittainen sinfonia tuo esille toisen maailmansodan kärsimyksiä ja protestoi niitä vastaan. Rückert Lieder on viiden Friedrich Rückertin runoon perustuvan laulun kokonaisuus. Laulut tulkitsee kansainvälisen oopperamaailman tähti, norjalainen Audun Iversen. Ranskalaisen Boulangerin sinfoninen runo aloittaa illan.
Turvallisuutesi on meille tärkeää. Tutustuthan korona-ajan turvallisuusohjeisiimme tästä linkistä.
Esiintyjät
Kööpenhaminassa vuonna 1981 syntynyt Christian Kluxen on Skandinavian merkittävämpiä kapellimestareita. Hän toimii viidennettä kauttaan Kanadan Victoria Symphonyn taiteellisena johtajana sekä neljännettä kauttaan Norjan Arctic Philharmonicin ylikapellimestarina. Lehdistö on kuvaillut Kluxenia dynaamiseksi ja karismaattiseksi.
Vuonna 2020 Kluxen levytti Beethovenin viulukonserton Simax-levymerkille viulisti Henning Kraggerudin ja Arctic Philharmonicin kanssa. Levytystä on ylistetty kauniista orkesterisoinnistaan. Kluxenin konsertteja on lähetetty suorina lähetyksinä Tanskassa, Isossa-Britanniassa, Norjassa ja Kanadassa.
Christian Kluxen on työskennellyt monien merkittävien orkestereiden kanssa, mukaan lukien Lontoon filharmoninen orkesteri, Royal Philharmonic Orchestra, Göteborgin sinfoniaorkesteri, Strasbourgin filharmoninen orkesteri, Oregonin sinfoniaorkesteri ja Tasmanian sinfoniaorkesteri. Kaudella 2014–15 hän oli Dudamel Fellow Los Angelesin filharmonisessa orkesterissa ja toimi Gustavo Dudamelin ja Esa-Pekka Salosen avustavana kapellimestarina.
Oopperalavalla Kluxen on johtanut muun muassa Madama Butterflyn Tanskan kansallisoopperassa, Taikahuilun Berliinin Komische Operissa, Lepakko-operetin Aarhus Symphonyn kanssa ja Ariadne auf Naxoksen Arctic Operan ja filharmonian kanssa ja Carmenin Tanskan Opera Hedelandissa sekä Norjassa Arctic Operan ja filharmonian kanssa. Vuonna 2016 International Opera Awards palkitsi hänet vuoden nuori kapellimestari -kategoriassa.
Norjalainen baritoni Audun Iversen aloitti lauluopintonsa 22 vuoden iässä. Keväällä 2005 hän valmistui Norjan musiikkiakatemiasta, jossa hän opiskeli professoreiden Håkan Hagegårdin ja Svein Bjørkøyn johdolla. Iversen jatkoi opintojaan Kööpenhaminan ooppera-akatemiassa sekä Leipzigin musiikki- ja teatterikorkeakoulussa.
Iversen voitti ensimmäisen palkinnon kuningatar Sonjan kansainvälisessä musiikkikilpailussa Oslossa vuonna 2007. Lisäksi hän pääsi finalistiksi Hans Gabor Belvedere -laulukilpailussa, hänelle myönnettiin Tanskan Reumert-palkinto vuonna 2009 ja Aalborgin oopperan palkinto vuonna 2010. Iversen on työskennellyt muun muassa kapellimestareiden Christian Badea, Marc Soustrot, Kazushi Ono, Giordano Bellincampi, Michael Boder, Eivind Aadland, Lan Shui, Alan Curtis, Carlo Montanaro, Robin Ticciati, Cornelius Mesiter, Sebastian Weigle ja Thomas Søndergaard kanssa.
Iversenin viimeaikaisiin oopperaesiintymisten kohokohtiin kuuluu debyytti San Franciscon oopperassa Sevillan parturin Figaron roolissa. Hän esiintynyt ahkerasti ympäri Eurooppaa ja Venäjällä sekä Yhdysvalloissa eri oopperarooleissa. Viime kauden kohokohtia olivat muun muassa esiintyminen Don Carlosissa Frankfurtin oopperassa, Jevgeni Oneginissa nimirooli Oslon oopperassa sekä Beethovenin 9. sinfonia Hampurin sinfoniaorkesterin kanssa. Kuluvalla kaudella Iversen esiintyy muun muassa Zürichin oopperassa, Prahan kansallisessa oopperassa sekä Pariisin oopperassa.
Teokset
Ranskalaisen musiikin loistavimpiiin säveltäjälahjakkuuksiin kuulunut Lili Boulanger menehtyi 24-vuotiaana maaliskuussa 1918. Lapsena saatu keuhkokuume oli heikentänyt kohtalokkaasti hänen immuunijärjestelmäänsä. Lyhyen elämänsä aikana hän ehti hauraasta terveydestä huolimatta luoda reilut parikymmentä teosta käsittävän tuotannon, joka osoittaa, ettei hän ollut vain loistava lahjakkuus vaan myös jo valmis, pitkälle ehtinyt taiteilija.
Lili Boulanger murtautui esiin voittamalla 1913 ensimmäisenä naispuolisena säveltäjänä arvostetun Rooman-palkinnon kantaatillaan Faust et Hélène. Hän sai virikkeitä sekä häntä tukeneelta opettajaltaan Gabriel Faurélta että Debussyltä. Lilin isosisko Nadia oli yksi 1900-luvun maineikkaimpia sävellyspedagogeja, joka luopui omasta säveltäjänurastaan ja avusti Liliä tämän viimeisinä, sairauden heikentäminä vuosina.
Boulangerin tuotanto koostuu pääasiassa kamarimusiikista sekä eri kokoonpanoille sävelletyistä vokaaliteoksista, joista tunnetuimpia ovat muutamat orkestraaliset psalmisävellykset. Orkesterirunoelma D'un soir triste (1918) jäi Boulangerin viimeiseksi teokseksi ja oli eräänlainen vastapari valoisammalle teokselle D'un matin de printemps (1918). D'un soir tristen nimi ei kerro koko totuutta, sillä teoksen ilta ei ole vain surullinen vaan jotain paljon syvempää ja tuskaisempaa. Teosta hallitsee tummavireinen, raskaan surukulkuemainen ja lopussa musertavaan huipennukseen paisuva poljento, jolle lyyrisempi välitaite luo lyhyen kevennyksen.
Teosesittely: Kimmo Korhonen
Tässä konsertissa lauluista kuullaan neljä.
Blicke mir nicht in die Lieder!
Ich atmet' einen linden Duft
Ich bin der Welt abhanden gekommen
Um Mitternacht
Orkesterisäestykselliset laulusarjat muodostavat sinfonioiden rinnalla Gustav Mahlerin tuotannon toisen keskeisen alueen. Näiden laulusarjojen joukkoon lasketaan usein myös viisi Friedrich Rückertin teksteihin sävellettyä laulua, vaikka Mahler ei tarkoittanutkaan niitä yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Niissä ei ole kaikkia lauluja läpäisevää aihepiiriä, niiden orkesterikokoonpano vaihtelee eikä niiden esitysjärjestyskään ole täysin vakiintunut. Usein lauluista ei esitetäkään kaikkia viittä.
Rückert-laulut syntyivät vuosina 1901-02, samoihin aikoihin viidennen sinfonian kanssa. Vaikka Rückert-laulut ovat syntyneet itsenäisiksi kappaleiksi, ne muodostavat tyylillisesti eheän kokonaisuuden. Mahlerin muiden laulujen tavoin niitäkin luonnehtivat keinojen harkittu ekonomisuus, soinnin läpikuultava sävykkyys sekä näennäiseen yksinkertaisuuteen kätkeytyvä ilmaisun rikkaus ja syvyys.
Rückert-lauluista Blicke mir nicht (1901) on välittömin ja tunnelmiltaan lähimpänä Mahlerin varhaisia Wunderhorn-lauluja. Ich atmet' einen linden Duft (1901) henkii hauraissa tunnelmissaan kesän herkkiä tuoksuja. Aavistelevissa tunnelmissa alkava Ich bin der Welt abhanden gekommen (1901) kuuluu Mahlerin hienoimpiin lauluihin. Se henkii maailmasta eristäytymisen yksinäisiä mutta seestyneitä tuntoja. "Se olen minä itse", totesi Mahler. Um Mitternacht (1901) on lauluista musiikillisesti laaja-alaisin. Se alkaa vakavissa tunnelmissa mutta kasvaa voimakkaisiin, jopa tietoisen liioiteltuihin äänenpainoihin.
Teosesittely: Kimmo Korhonen
Adagio - Allegro non troppo
Allegretto
Allegro non troppo
Largo Allegretto
Seitsemäs sinfonia, kuuluisa Leningrad-sinfonia (1941), on ensimmäinen Šostakovitšin kolmesta toisen maailmansodan vuosina syntyneestä sinfoniasta. Se on osittain piiritetyssä Leningradissa sävelletty teos, joka on ainakin kotimaassaan haluttu tulkita piiritykseen ja sotaan reagoineeksi sankarisinfoniaksi. Myös kahdeksannessa sinfoniassa (1943) sodan läsnäolo tuntuu ilmeiseltä mutta nyt aivan toisenlaisesta, lohduttomammasta perspektiivistä koettuna. Siinä nousevat esiin ne tuhoavat voimat, se henkinen ja aineellinen tuho, jota sota aiheuttaa.
Kahdeksas sinfonia sai ristiriitaisen vastaanoton Neuvostoliitossa. Vaikka sen ensiesitys marraskuussa 1943 sai yleisöltä positiivisen vastaanoton, virallinen mielipide oli kielteinen. Asenne jyrkkeni 1948, jolloin osana neuvostotaiteilijoiden suurta kurinpalautusta teos tuomittiin "pessimistisyydestä, epäterveestä yksilöllisyydestä, äärimmäisestä subjektiivisuudesta ja tarkoituksellisesta monimutkaisuudesta". Tämänkaltaisia ominaisuuksia teoksesta kyllä saattaa löytääkin, mutta kun ne nykyisin voi kokea neutraalisti kuvailevina termeinä, sosialistisen realismin positiivisuutta korostavaan asenteeseen ne eivät sopineet.
Šostakovitšin kahdeksas sinfonia on yksi hänen suurimuotoisimmista sinfonisista konstruktioistaan. Se on kestoltaan hiukan yli tunnin pituinen, ja siinä on lajiperinteestä poiketen viisi osaa, tosin niin että kolme viimeistä osaa sulautuvat tauoitta yhteen.
Avausosa on osista laajin, yli 25-minuuttinen hidas osa. Se esittelee alkutahdeissa jylhän jousiteeman, ns. "kohtaloteeman" ja vastauksena sille viulun lyyrisemmän teeman. Musiikki hengittää laajoin kaarroksin ja käsittelee ja kommentoi monin tavoin temaattista materiaalia, kasvaa useampana aaltona intensiteetissä. Osan laajana huipennuksena on musertavanaa huipennukseen kärjistyvä nopea keskijakso, josta palataan pitkän, valituslaulun kaltaisen englannintorvisoolon myötä hitaaseen ja lopulta tasaantuvaan loppujaksoon.
Toista osaa Šostakovitš luonnehti "marssiksi, jossa on scherzon elementtejä". Osa ehtii lyhyehkön kestonsa aikana koskettaa monenlaisia tunnelmia. Kolmas osa on sekin nopea mutta nyt luonteeltaan ankarampi, läpi osan jauhavien 1/4-nuottien tasarytmisten kuvioiden piiskaama ja huipennuksessaan tarkoituksellisen groteski. Osan huipennuksesta siirrytään suoraan aavemaisen autioon ja pelkistettyyn, sisäistyneen itsetutkiskelun hallitsemaan hitaaseen osaan (Largo). Osa on samana toistuvan bassolinjan ylle rakentuva passacaglia.
Tauotta seuraavassa päätösosassa tunnelma on kevyempi. Puhaltimilla on osan avaavasta fagotin soolosta lähtien tärkeä rooli. Temaattisen esittelyvaiheen jälkeen energiavirrat alkavat kerääntyä ja musiikki hakeutuu kehittelevässä hengessä kohti huipennusta. Seitsemännen sinfonian kaltaisen voitokkaan ratkaisun sijasta murtautuukin esiin musertava huipennus, lähes identtinen ensiosan katastrofin kanssa, ja vaikka loppujaksossa tunnelma tasaantuu, jää ratkaisu osin avoimeksi. Lopussa soi kaiken koetun jälkeen epätodelllista puhtautta säteilevä kirkas C-duurisointu.
Teosesittely: Kimmo Korhonen
Gustav Mahler: Rückert-Lieder
Sanat: Friedrich Rückert
Suomeksi: Sinikka Alstela
Blicke mir nicht in die Lieder!
Blicke mir nicht in die Lieder!
Meine Augen schlag’ ich nieder,
Wie ertappt auf böser Tat;
Selber darf ich nicht getrauen,
Ihrem Wachsen zuzuschauen.
Deine Neugier ist Verrat.
Bienen, wenn sie Zellen bauen,
Lassen auch nicht zu sich schauen,
Schauen selbst auch nicht zu.
Wenn die reichen Honigwaben
Sie zu Tag gefördert haben.
Dann vor allem nasche du!
Älä katso laulujani!
Älä katso laulujani!
Painan katseeni alas,
kuin pahasta teosta tavattuna.
Itsekään en tahdo uskaltaa
katsella niiden kasvamista.
Uteliaisuutesi on petosta.
Kun mehiläiset rakentavat kennojaan,
niin eivät nekään salli katselijoita,
eivätkä edes itse katsele sitä.
Mutta kun ne ovat tehneet
hunajakakut valmiiksi,
silloin saat juuri sinä herkutella!
Ich atmet' einen linden Duft
Ich atmet’ einen linden Duft.
Im Zimmer stand
ein Zweig der Linde,
ein Angebinde
von lieber Hand.
Wie lieblich war der Lindenduft!
Wie lieblich ist der Lindenduft!
Das Lindenreis
brachst du gelinde;
ich atme leis
im Duft der Linde
der Liebe linden Duft.
Hengitän vienoa tuoksua
Hengitän vienoa tuoksua.
Huoneessani oli lehmuksen oksa,
rakkaani käden tekemä kimppu.
Miten ihana lehmuksen tuoksu olikaan!
Miten ihana lehmuksen tuoksu onkaan!
Taitoit lehmuksen oksan lempeästi;
Hengitän hiljaa lehmuksen tuoksussa
rakkauden vienoa tuoksua.
Um Mitternacht
Um Mitternacht
hab ich gewacht
und aufgeblickt zum Himmel;
kein Stern vom Sterngewimmel
hat mir gelacht
um Mitternacht.
Um Mitternacht
hab ich gedacht
hinaus in dunkle Schranken.
Es hat kein Lichtgedanken
mir Trost gebracht
um Mitternacht.
Um Mitternacht
nahm ich in acht
die Schläge meines Herzens.
Ein einzger Puls des Schmerzens
war angefacht
um Mitternacht.
Um Mitternacht
kämpft ich die Schlacht,
o Menschheit, deiner Leiden;
nicht konnt ich sie entscheiden
mit meiner Macht
um Mitternacht.
Um Mitternacht
hab ich die Macht
in deine Hand gegeben:
Herr über Tod und Leben,
du hältst die Wacht,
um Mitternacht.
Keskiyöllä
Keskiyöllä
heräsin
ja katsoin taivaalle;
eikä yksikään taivaan tähti
nauranut minulle
keskiyöllä.
Keskiyöllä
ajattelin
pimeitä avaruuksia.
Yksikään valoisa ajatus
ei tuonut minulle lohtua
keskiyöllä.
Keskiyöllä
tunsin,
miten sydämeni hakkaa.
Yksi ainoa tuskien syke
oli viritettynä
keskiyöllä.
Keskiyöllä
kävin kamppailua
sinun tuskistasi, ihmiskunta;
enkä omin voimin
kyennyt niitä ratkaisemaan
keskiyöllä.
Keskiyöllä
luovutin vallan
Sinun käsiisi:
Kuoleman ja elämän Herra,
Sinä vartioit
keskiyöllä.
Ich bin der Welt abhanden gekommen
Ich bin der Welt abhanden gekommen,
mit der ich sonst viele Zeit verdorben;
sie hat so lange nichts von mir vernommen,
sie mag wohl glauben, ich sei gestorben!
Es ist mir auch gar nichts daran gelegen,
ob sie mich für gestorben hält.
Ich kann auch gar nichts dagegen,
denn wirklich bin ich gestorben der Welt.
Ich bin gestorben dem Weltgetümmel
und ruh’ in einem stillen Gebiet!
Ich leb’ allein in meinem Himmel,
in meinem Lieben, in meinem Lied.
Olen kadonnut maailmalta
Olen kadonnut maailmalta,
jossa ennen tuhlasin paljon aikaani;
eikä se ole niin pitkään aikaan kuullut minusta mitään,
että se saattaa luulla minua kuolleeksi.
Eikä minulla ole yhtään mitään sitä vastaan,
vaikka maailma pitäisi minua kuolleena.
Enkä voi kieltääkään sitä,
sillä olen todella kuollut maailmalta.
Olen kuollut maailman melulta
ja lepään hiljaisella seudulla.
Elän yksin taivaassani,
rakkaudessani, laulussani.