Jasmine Beams (c) Seilo Ristimäki

Tämä on mennyt tapahtuma.

Alttoviulun kertomaa

Tomas Djupsjöbacka, kapellimestari
Jasmine Beams, alttoviulu
Turun filharmoninen orkesteri

Joan Tower: Chamber Dance
Sally Beamish: Under the wing of the rock
Wolfgang Amadeus Mozart: Sinfonia nro 39 Es-duuri

Jasmine Beams loistaa illan tähtenä. Alttoviulukonsertto Under the wing of the rock, “kallion siipien alla”, perustuu kelttiläiseen runoon äidistä ja lapsesta, jotka sotilas säästää kuolemalta. Chamber Dance, ”kamaritanssi”, vaatii soittajilta tanssiin verrattavissa olevaa yhteensulautunutta soittoa. Nykysäveltäjät saavat parikseen Mozartin, jonka kolmesta viimeisestä, saman kesän aikana syntyneistä sinfonioista nro 39 on ensimmäinen.

Esiintyjät

Tomas Djupsjöbacka
Tomas Djupsjöbacka
kapellimestari
Tomas Djupsjöbacka
Tomas Djupsjöbacka
kapellimestari

Tomas Djupsjöbacka tunnetaan monipuolisena muusikkona, joka esiintyy sekä sellistinä että nykyään yhä useammin kapellimestarina. 

Djupsjöbackan tausta on kamarimusiikissa. Hän on jousikvartetti Meta4:n perustajajäsen ja esiintyy säännöllisesti myös maineikkaan Chamber Orchestra of Europen riveissä. 

Kapellimestarina Djupsjöbacka debytoi Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin kanssa jouluna 2013, ja on sen jälkeen johtanut lähes kaikkia suomalaisorkestereita, kuten Radion Sinfoniaorkesteria, Helsingin kaupunginorkesteria, Oulu Sinfoniaa ja Sinfonia Lahtea. Djupsjöbacka vierailee myös säännöllisesti johtamassa Turun filharmonista orkesteria ja Jyväskylä Sinfoniaa. Muusikoiden aloitteesta Djupsöbacka pyydettiin Lapin kamariorkesterin päävierailijaksi, ja hän on toiminut tehtävässä kaudesta 2019–2020 lähtien.

Klassisen ohjelmiston lisäksi Djupsjöbacka on viime vuosina kantaesittänyt lukuisia sävellyksiä muun muassa Jukka Tiensuulta, Veli Kujalalta, Sampo Haapamäeltä sekä Mikko Heiniöltä ja tehnyt konserteissaan yhteistyötä jonglöörien, tanssijoiden ja foley-artistin kanssa. Djupsjöbacka aloitti kapellimestariopinnot yksityisesti vuonna 2012 New Yorkin Metropolitan-oopperan ylikapellimestarin Yannick Nézet-Séguinin opissa. Opintojaan hän jatkoi Sibelius-Akatemian kapellimestariluokalla, josta hän valmistui vuonna 2017. Djupsjöbacka on myös osallistunut Jorma Panulan mestarikursseille.  

Tomas Djupsjöbacka on toiminut Ylioppilaskunnan soittajien kapellimestarina vuodesta 2017.

Jasmine Beams
Jasmine Beams
alttoviulu
Jasmine Beams
Jasmine Beams
alttoviulu

Jasmine Beams on toiminut Turun filharmonisen orkesterin sooloaltistina vuodesta 2015 lähtien.

Hän aloitti yliopisto-opintonsa 15 vuoden ikäisenä University Jacobs School of Musicissä, Indianan Bloomingtonissa. Hän valmistui musiikin kandidaatiksi Alan deVeritchin johdolla. Samoihin aikoihin hän johti yliopiston orkesterin alttoviuluja ja oli mukana kansainvälisillä kiertueilla Saksan Schleswig-Holstein ja Festival Orchestran sekä Japanin Pacific Music Festival Orchestran kanssa.

Valmistumisensa jälkeen Beams teki jatko-opintoja stipendillä Nokuthula Ngwenyaman johdolla ja esiintyi Indianapolis Symphonyn kanssa. Myöhemmin hän opiskeli Wisconsinin yliopistossa täydellä stipendillä ja toimi student resident quartetissa Fine Arts String Quartetin johdolla ja soitti Milwaukee Symphonyn kanssa. Vuonna 2011 Jasmine sai ainutlaatuisen mahdollisuuden osallistua Youtuben ensimmäiseen sinfoniaorkesteriin Sydneyssä. 2012 hän aloitti opintonsa Saksan Frankfurtissa Hochschule für Musik und Darstellende Kunst -korkeakoulussa. Jasmine on esiintynyt 1. alttoviulistina Suomen Kansallisoopperassa ja Australian Chamber Orchestrassa ja opettanut Sibelius-Akatemian opiskelijoita.

Teokset

Joan Tower (s. 1938)
Chamber Dance

Joan Tower kuuluu tämän hetken keskeisiin vanhemman polven amerikkalaissäveltäjiin. Hän kävi sävellysopintonsa New Yorkissa Columbian yliopistossa, ja sen 1960-luvulla vallinneiden ihanteiden mukaisesti hänen varhaiset, tekstuureiltaan usein pelkistetyn riisutut teoksensa tukeutuivat modernistiseen rivitekniikkaan. Ratkaisevan muutoksen ja käänteen kohti Towerin nykyistä tyyliä aiheutti Messianin Aikojen lopun kvarteton kuuleminen, joka sai hänet muuttamaan ilmaisuaan värikkäämmäksi, rytmisesti iskevämmäksi ja tarvittaessa myös perinteisemmässä mielessä kauniimmaksi. Hän onkin myöhemmin kertonut, että hänen tavoitteenaan on luoda "vahvaa musiikkia, joka kommunikoi ihmisille". Viesti on mennyt sikäli hyvin perille, että hänet on palkittu monilla Yhdysvaltain arvostetuimmilla tunnustuksilla, mm. Grammyllä ja maailman suurimpiin sävellyspalkintoihin kuuluvalla Grawemeyer-palkinnolla.

Tower suuntautui uransa alkupuolella kamarimusiikkiin, mutta 1980-luvun alusta lähtien orkesteriteoksista on tullut hänen keskeisin sävellyslajinsa. Chamber Dance (2006) on syntynyt maineikkaan newyorkilaisen Orpheus-kamariorkesterin tilauksesta. Kyse on orkesteriteoksesta, jonka otsikossa mainittu "kamaritanssi" tulee esiin monissa eri soittimille lankeavissa solistisissa repliikeissä. Teoksesta rakentuu yksiosainen mutta monipolvinen kokonaisuus, jossa rytmisesti terävämmin aksentoidut ja usein vaihtuvien tahtilajien rikastamat jaksot vuorottelevat hiljaisempien ja mietiskelevämpien taitteiden kanssa.

Teosesittely: Kimmo Korhonen

Sally Beamish (s. 1956)
Under the Wing of the Rock

Englantilainen Sally Beamish kuuluu niihin säveltäjiin, joilla on luovan työn taustana ura esiintyvänä taiteilijana, hänen tapauksessaan alttoviulistina. Hän onkin säveltänyt toistakymmentä teosta joissa alttoviululla on solistinen tai muuten keskeinen rooli. Näistä keskeisiin kuuluvat kolme alttoviulukonserttoa, joista Under the Wing of Rock (2006) on viimeisin.

Beamish on syntynyt Lontoossa mutta asunut vuodesta 1990 aivan viime vuosiin saakka Skotlannissa, ja hän onkin ammentanut musiikkiinsa aineksia skotlantilaisesta kansanmusiikista. Under the Wing of Rock -konsertossa myös teoksen syntyvirike liittyy Skotlantiin. Lähtökohtana on ollut Alexander Carmichaelin 1800-luvulla kokoamaan gaelinkielisten laulujen ja rukousten kokoelmaan Carmina Gadelica sisältyvä runo Lullaby of the Snow. Tarinan mukaan runoa olisi laulanut hankien keskellä nainen pienelle lapselleen paetessaan Glencoen joukkomurhaa, jossa vuonna 1692 hallitukset joukot surmasivat 38 Glencoen MacDonald-klaanin jäsentä, koska nämä eivät suostuneet vannomaan uskollisuutta Englannin kuninkaalle. Sotilas löysi naisen ja lapsen mutta jätti heidät surmaamatta, koska oli itse lapsena kuullut samaa kehtolaulua. Teoksen otsikko on yksi säe tästä kehtolaulusta.

Under the Wing of Rock on yksiosainen kokonaisuus, jossa voi aistia kelttiläisen kansanmusiikin vaikutusta, mutta vaikutelma ei ole korostetun folkloristinen. Teoksessa hitaat, pysähtyneen mietiskelevät ja paikoin haikeatkin äärijaksot kehystävät nopealiikkeistä ja rytmisesti terävästi profiloitua keskijaksoa.

Teosesittely: Kimmo Korhonen

Wolfgang Amadeus Mozart (1756-1791)
Sinfonia nro 39 Es-duuri K.543

Adagio – Allegro
Andante con moto
Menuetto: Allegretto
Allegro

Mozartin ura sinfonikkona päättyi ja huipentui kolmeen kesällä 1788 vain reilussa kuudessa viikossa sävellettyyn teokseen (sinfoniat nro 39-41). Pitkään arveltiin, ettei hän olisi itse saanut kuulla niitä, mutta nykyisin pidetään todennäköisenä, että ainakin joku tai jopa kaikki kolme olisi esitetty jo hänen elinaikanaan.

Kolmessa viimeisessä sinfoniassa Mozart on luonut kolme erilaista, omanlaistaan maailmaa. Es-duuri-sinfoniaa hallitsee myöhäiskesän täyteläinen aurinkoisuus, g-molli-sinfoniaa uhmakas vakavuus ja jopa traagisuus ja viimeistä, C-duurissa olevaa Jupiter-sinfoniaa ylväs juhlavuus. Luonteidensa erilaisuudessa teokset muodostavat kauniisti toisiaan täydentävän triptyykin, vaikka Mozart ei niitä välttämättä sellaiseksi ajatellutkaan.

Es-duuri-sinfonialle antaa omaa lämpöään se, että oboet on jätetty pois ja korvattu ne pehmeämmin soivilla klarineteilla. Ensiosa alkaa juhlavalla hitaalla johdannolla, jonka alaspäiset viulujuoksutukset esiintyvät myös elegantin hillitysti alkavassa mutta vähitellen voimaa, syvyyttä ja aina Beethovenin asti viittaavaa laveutta saavassa nopeassa pääjaksossa. Hidasta osaa hallitsee aluksi seesteisen tasapainoinen tunnelma, mutta osassa on myös kahdesti esiintyvä dramaattinen mollikäänne.

Kolmantena osana on tarmokas menuetti, jonka trioa hallitsee aidolle ländler-sävelmälle perustuva klarinettiaihe. Finaali on Mozartin elämänmyönteisimpiä luomuksia mutta ei silti vailla painokkuutta. Haydnmainen pääaihe hallitsee finaalia siinä määrin, että osa vaikuttaa lähes monotemaattiselta.

Teosesittely: Kimmo Korhonen