Sellot lavalla

Tämä on mennyt tapahtuma.

Nuorten solistien konsertti 2023

József Hárs, kapellimestari
Turun filharmoninen orkesteri

Franz Liszt: Pianokonsertto nro 1 Es-duuri 
Kaisa Kaartinen, piano 

Camille Saint-Saëns: Johdanto ja Rondo capriccioso a-molli op. 28
Anastasia Iazlovetskaja, viulu 

Edouard Lalo: Sellokonsertto d-molli, 1. osa Prelude 
Unna Koskinen, sello 

Väliaika

Edvard Grieg: Pianokonsertto a-molli op. 16 , 1. osa Allegro molto moderato 
Niilo Autio, piano 
 

Cécile Chaminade: Concertino huilulle op. 107 
Helena Slama, huilu 

Julius Conus: Viulukonsertto e-molli 
Alexandrina Croitor, viulu 

On taas nuorten taitureiden aika valloittaa lava. Maamme vanhimman nuorten solistien konsertin tähdet ovat Turun konservatorion ja Turun ammattikorkeakoulun musiikin koulutuksen opiskelijoita. Jokavuotisessa perinteessä huippulahjakkaat nuoret muusikot tulkitsevat instrumenttikirjallisuutensa helmiä ammattiorkesterin solisteina. József Hárs johtaa filharmonikoita. 

Yhteistyössä: Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemia ja Turun konservatorio

Esiintyjät

József Hárs
József Hárs
kapellimestari
József Hárs
József Hárs
kapellimestari

Suomalais-unkarilainen József Hárs on kapellimestari, joka vaikuttaa aktiivisesti myös Suomen huippumuusikoiden riveissä. Hárs toimii Radion sinfoniaorkesterin soolokäyrätorvensoittajana ja säännöllisesti useiden suomalaisorkestereiden johtajana, ja on konsertoinut kotimaassa ja ulkomailla esimerkiksi nykymusiikkiyhtye Uusinta Ensemblen kanssa. 

József Hársin tie muusikoksi alkoi hänen lapsuuden kotikaupungissaan Pápassa Unkarissa, jossa hän aloitti käyrätorven- ja pianonsoiton opinnot. Hárs jatkoi käyrätorvensoiton ammattiopintoihin Saksan Freiburgiin ja Frankfurtiin, ja työskenteli opintojen jälkeen uran ensimmäiset vuodet Innsbruckissa Tirolin sinfoniaorkesterin äänenjohtajana. Keski-Euroopassa vietettyjen vuosien jälkeen hänen tiensä vei Suomeen Radion sinfoniaorkesterin riveihin vuonna 2006, ja hän on toiminut orkesterin soolokäyrätorvensoittajana vuodesta 2009 lähtien. Suomeen hänet houkutteli myös maineikas kapellimestarikoulutus, jossa hän lopulta opiskeli vuosina 2011-2015 pääopettajinaan professori Leif Segerstam ja professori Atso Almila. Hänelle tärkeitä vierailevia opettajia ovat olleet Jorma Panula, Hannu Lintu, Sakari Oramo, Mikko Franck, John Storgårds, Osmo Vänskä ja Susanna Mälkki. 

Hársin johtamistyyli pohjautuu kapellimestarin ja muusikoiden kollegiaaliseen vuorovaikutukseen. Pitkäaikainen ura muusikkona mahdollistaa laajan ymmärryksen orkesterin sisäisestä dynamiikasta, jonka hän uskoo toimivan pohjana korkeatasoiselle taiteelliselle yhteistyölle.

Kaisa Kaartinen
Kaisa Kaartinen
piano
Kaisa Kaartinen
Kaisa Kaartinen
piano

Kaisa Kaartinen (s. 2002) aloitti pianonsoiton seitsemänvuotiaana kotipaikkakunnallaan Perniössä. Pian opinnot siirtyivät kuitenkin Halikkoon Mirva Pasman oppilaaksi, missä Kaisa viihtyikin lähes kymmenen vuotta. Opinnot kulkivat Turun konservatorion kautta ja Kaisa opiskelee tällä hetkellä Turun Ammattikorkeakoulussa opettajanaan Eveliina Kytömäki. Lisää kokemusta ja oppia Kaisa on  hakenut pianokilpailuista ja mestarikursseilta ympäri Suomea. Pianonsoitto on ainoa, mikä on  pysynyt aina mukana, vaikka lukuisia muitakin harrastuksia on tullut kokeiltua. 

Anastasia Iazlovetskaia
Anastasia Iazlovetskaia
viulu
Anastasia Iazlovetskaia
Anastasia Iazlovetskaia
viulu

Anastasia Iazlovetskaia on soittanut viulua viisivuotiaasta lähtien. Hän valmistui Central Music Schoolista ja Moskovan konservatoriosta, ja on voittanut useita kilpailuja ja osallistunut lukuisille mestarikursseille. Anastasia on usean vuoden ajan esiintynyt soolokonsertein ympäri Eurooppaa. Hän on International Competition of Musicians Union of France -kilpailun voittaja, ja tullut toiseksi kansainvälisessä Triomphe de l'Art -musiikkikilpailussa. Tällä hetkellä Anastasia Iazlovetskaia opiskelee professori Alexander Vinnitskyn johdolla Turussa.

Unna Koskinen
Unna Koskinen
sello
Unna Koskinen
Unna Koskinen
sello

Unna Koskinen alkoi tutustua selloon vähän alle viisivuotiaana syksyllä 2012. Siitä asti hänen opettajanaan on ollut Laura Olli Turun konservatoriossa. Musiikkileireillä Sastamalassa, Kaarinassa ja Keuruulla Unna on saanut oppia myös Risto Rajakorvelta, Eeva Rysältä, Erkki Lahesmaalta ja Juuli Holmalta. Salon ja Porvoon sellokilpailut 2019 ja 2021 ovat tarjonneet kisahaastetta ja yhteissoitto on tullut tutuksi konservatorion ja musiikkiluokkien orkestereissa ja yhtyeissä. Unnan sello on nimeämätön perintösoitin viime vuosisadan alusta. Sellon lisäksi Unna soittaa aktiivisesti pianoa.

Niilo Autio
Niilo Autio
piano
Niilo Autio
Niilo Autio
piano

Niilo Autio (s. 1999) on turkulainen pianisti. Hän aloitti pianonsoiton Turun konservatoriossa Jaana Luuppalan johdolla, jonka jälkeen hän jatkoi opintojaan Tampereen konservatorion II-asteella Kristiina Kask-Valveen oppilaana. Tällä hetkellä Niilo opiskelee Turun ammattikorkeakoulussa musiikkipedagogiksi Eveliina Kytömäen pianoluokalla. Hän on hakenut oppia myös lukuisilta mestarikursseilta opettajinaan mm. Liisa Pohjola, Antti Siirala sekä Paavali Jumppanen. Pianonsoiton lisäksi hän opiskelee käyrätorvensoittoa sekä esiintyy aktiivisesti kamarimuusikkona ja liedpianistina.

Helena Slama
Helena Slama
huilu
Helena Slama
Helena Slama
huilu

Helena Slama valmistuu toukokuussa 2023 Turun konservatorion toiselta asteelta, jossa häntä huilunsoitossa on opettanut Oleg Sytianko. Slama on osallistunut useille musiikkileireille ja mestarikursseille ja soittanut Turun konservatorion puhallinorkesterin Aura Wind Bandin solistina. Konsertissa hän soittaa Cécile Chaminaden Concertinon op. 107.

Alexandrina Croitor
Alexandrina Croitor
viulu
Alexandrina Croitor
Alexandrina Croitor
viulu

Alexandrina Croitor syntyi vuonna 2003 Chişinăussa, Moldovassa. Hän opiskeli Republican Music Lyceumissa “Ciprian Porumbescussa” Galina Buinovskin johdolla. Hän debytoi kuuden vuoden iässä National Chamber Orchestran kanssa. Alexandrina on palkittu kansainvälisissä kilpailuissa Ukrainassa, Moldovassa, Valko-Venäjällä, Bulgariassa ja Romaniassa. Hän on esittänyt Bachin, Thaikovskin, Sibeliuksen ja muiden säveltäjien teoksia Chişinăun filharmonisen sinfoniaorkesterin ja Organ Hallin kamariorkesterin kanssa. Vuosina 2010–2016 hän osallistui "Queen Violin" -festivaaliin Moldovassa. Vuonna 2022 hän aloitti opinnot Turun AMK:ssa Alexander Vinnitskin johdolla.

Teokset

Franz Liszt (1811-1886):
Pianokonsertto nro 1 Es-duuri

Franz Liszt kirjoitti ensimmäistä pianokonserttoaan lähes parikymmentä vuotta ja se valmistui 1849. Virtuoottisten soolojen ja lyyristen jaksojensa kanssa konsertto kuvastaakin romantiikan ajan säihkettä. Alun orkesterin teema on koko konserton pohjaidea, ja Liszt kirjoitti sen 19-vuotiaana. Teema toistuu erilaisissa ympäristöissä ja eri tavoin muuntuneena läpi koko konserton. Kolmannen osan alun triangelisoolon leikkisästä tunnelmasta kasvaa huomaamatta hurja kaksintaistelu solistin ja orkesterin välillä, mikä ratkeaa vasta viimeisillä soinnuilla. 

Teosesittely: Kaisa Kaartinen

Camille Saint-Saëns (1835-1921):
Johdanto ja Rondo capriccioso a-molli op. 28

Suora syy tämän loistavan teoksen luomiseen oli säveltäjän tutustuminen erinomaisen espanjalaisen viulistin Pablo Sarasaten taiteeseen. Tässä teoksessa yhdistyy upeasti nuoruuteen liittyvä intohimo ja se selittämätön katkeruus, jonka vain elämänkokemus antaa. Teoksessa on kirkkaat, mieleenpainuvat melodiat, läpinäkyvä, tyylikäs orkestraatio sekä hyvin luonnollinen ja luonnollisesti rakennettu muoto. Sen viehätys ei ole laantunut sen jälkeen, kun Pablo Sarasate esitti teoksen ensimmäisen kerran yleisölle vuonna 1867.

Teosesittely: Anastasia Iazlovetskaia

Édouard Lalo (1823–1892):
Sellokonsertto d-molli, 1. osa Prelude

Édouard Lalon sellokonsertto on yksi hänen tunnetuimpia teoksiaan. Espanjalaisvaikutteinen kolmiosainen konsertto on vuodelta 1876. Teos on täynnä intensiivistä tunteikkuutta täysromantiikan hengessä. Ensimmäisen osan tempomerkintä on Lento – Allegro maestoso. Alun rubatomainen hidas melodia palaa vielä keskellä allegro-osuutta, joka alkaa pääteemalla. Sen vastapainona musiikki rauhoittuu ajoittain uuden melodian haikeuteen. Osa huipentuu nopeisiin ja dramaattisiin arpeggio-kuvioihin.

Teosesittely: Unna Koskinen

Edvard Grieg (1843–1907):
Pianokonsertto a-molli op. 16, 1. osa Allegro molto moderato

Edvard Griegin pianokonsertto a-molli op. 16 on yksi säveltäjänsä tunnetuimpia ja soitetuimpia teoksia. Vuonna 1868 sävelletty konsertto koostuu kolmesta osasta. Ensimmäinen osa Allego molto moderato on sonaattimuotoinen osa, joka huipentuu virtuoottiseen kadenssiin. Osan avaa ja päättää dramaattinen motiivi, joka mukailee norjalaista kansanmusiikkia laskevilla pienillä sekunneilla. Esittelyn romanttisen lyyriset ja tanssilliset teemat johdattavat leikkisämpään kehittelyyn. Griegin sanotaan olleen hyvin vaikuttunut Schumannin pianokonsertosta ja konsertoissa onkin kuultavissa monia yhtäläisyyksiä.  

Teosesittely: Niilo Autio

Cécile Chaminade (1857-1944):
Concertino huilulle op. 107

Cécile Chaminade oli ranskalainen säveltäjä ja pianisti. Concertinon huilulle hän sävelsi vuonna 1902 kilpailukappaleeksi Pariisin konservatorion huilunsoiton opiskelijoille. Teos on alun perin sävelletty huilulle ja pianolle, mutta pari vuotta myöhemmin Chaminade sovitti sen myös orkesterille. Nykypäivänä tämä romanttinen sävellys on yksi hänen esitetyimmistä sävellyksistään ja on tärkeä osa huiluohjelmistoa. 

Teosesittely: Helena Slama

Julius Conus (1869-1942):
Viulukonsertto e-molli op. 1

Julius Conusin vuonna 1896 sävelletty viulukonsertto e-molli on omistettu Jan Hrimalylle, Conuksen entiselle opettajalle Moskovassa. Konserton Moskovan kantaesityksen soitti K. Grigorovich ja orkesteria johti S. Rahmaninov. Konsertto saavutti jonkin verran mainetta, kun legendaarinen Jascha Heifetz soitti sen Carnegie Hallissa. Teoksen on myös esittänyt Fritz Kreisler sekä säveltäjä itse. Konsertto on yksiosainen, ja se on sävelletty niin sanottuun ranskalaiseen tyyliin, jossa on kromaattisia harmonioita ja hyvä määrä pitkiä melodioita.

Teosesittely: Alexandrina Croitor