Tämä on mennyt tapahtuma.
Joulu tulee laulaen
Maria Itkonen, kapellimestari
Chorus Iucundus & Chorus Iuvenalis Puolalanmäen musiikkilukiosta, johtaa Timo Lehtovaara
Nikke Isomöttönen, juontaja
Turun filharmoninen orkesteri
Tänä vuonna virittäydytään joulun tunnelmaan yhdessä laulaen. Puolalanmäen musiikkilukion kuorot toimivat esilaulajina, ja yleisö pääsee laulamaan rakkaimpia joululauluja sinfoniaorkesterin säestyksellä. Yhteislaulujen lisäksi sekä kuorot että orkesteri esittävät jouluista musiikkia, ja illan isäntänä toimii intendentti Nikke Isomöttönen. Maria Itkonen debytoi kapellimestarina TFO:n edessä. Joulu tulee laulaen!
Esiintyjät
Kapellimestari Maria Itkonen on johtanut useita eri kokoonpanoja mm. Tampere Filharmoniaa, Kuopion kaupunginorkesteria, Oulu Sinfoniaa, Kymi Sinfoniettaa sekä Joensuun kaupunginorkesteria. Syksyllä 2022 hän debytoi oopperakapellimestarina Tukholman Folkoperassa. Hän on myös kantaesittänyt lukuisia teoksia nykymusiikkiyhtye TampereRaw:n kapellimestarina.
Itkonen on opiskellut orkesterinjohtoa Panula- Akatemiassa professori Jorma Panulan johdolla, sekä Tukholman Kuninkaallisessa Musiikkikorkeakoulussa professori B. Tommy Anderssonin johdolla. Hän on osallistunut mm. Lontoon Royal Opera Housen ja Jukka-Pekka Sarasteen perustaman LEAD-akatemian järjestämille orkesterinjohdon mestarikursseille.
Aiemmin Itkonen on työskennellyt konserttimestarina muun muassa seuraavissa orkestereissa: Tampere Filharmonia, Turun filharmoninen orkesteri, WDR Sinfonieorchester Köln ja Luzerner Sinfonieorchester.
Kuorotoiminta on aina ollut Puolalanmäen lukion tärkeitä kulmakiviä. Jo 1980-luvun alussa kouluun perustettiin kamarikuoro ja tyttökuoro, Puolalanmäen saatua musiikkilukion statuksen 1988 toiminta laajeni entisestään mm. matkojen ja kilpailumenestysten myötä. Nykyään koulussa toimii kolme vakituista kuoroa, lisäksi ensimmäisen vuoden musiikkilinjalaiset laulavat puoli vuotta omassa kuorossaan.
Chorus Iuvenalis – eli Juve-kuoro on perustettu 1981. Kuorossa laulaa noin 25 lahjakasta ja innokasta nuorta. Juve laulaa kaikenlaista musiikkia, ja on innokkaasti etsimässä uusia diskanttikuoroteoksia ohjelmistoonsa. Chorus Iuvenalis esiintyy ahkerasti Turun seudulla erilaisissa tilaisuuksissa. Keväällä 2020 ensimmäisessä valtakunnallisessa Erik Fordell –kuorokilpailussa Kokkolassa Juve sijoittui kahdeksan kuoron finaalissa jaetulle toiselle sijalle. Tänä syksynä Chorus Iuvenalis on vaittu Yleisradion ”Vuoden nuorisokuoroksi”.
Opiskelijoiden kasvavaa kuorolauluinnostusta ruokkimaan perustettiin vuonna 2010 uusi kamarikuoro, Chorus Iucundus. Tuttavallisemmin Juccis-kuoro, harjoittelee Juven tavoin haastavaa ohjelmistoa laidasta laitaan, ja on valmiina esiintymisiin lyhyelläkin varoitusajalla. Chorus Iucundus on ollut mukana esimerkiksi Kirmo Lintisen ja Marko Aution oopperaproduktioissa, kuoronjohtoworkshopissa Haagin konservatoriossa, ja reformaation merkkivuoden valtakunnallisessa pääjuhlassa. Chorus Iucundus palkittiin Tampereen Sävelen kuorokatselmuksessa 2015 kahdella kultaleimalla, keväällä 2016 kuoro sijoittui toiseksi ”Suomen paras koulukuoro” –kilpailussa Espoossa ja syksyllä 2018 Chorus Iucundus sai Derryn kansainvälisillä kuorofestivaaleilla Pohjois-Irlannissa erityispalkinnon parhaasta vanhan musiikin tulkinnasta.
Kuoroja johtaa Puolalanmäen musiikkilukion lehtori Timo Lehtovaara. Lehtovaara on pitkän linjan kuorovaikuttaja Suomessa, hän on johtanut lukuisia kuoroja, mm. perustamaansa Kamarikuoro Kampin Laulua, Suomen kanttorikuoroa, CCA-sinfoniakuoroa ja Turun konservatorion kamarikuoroa. Hän on myös opettanut kuoronjohtoa mm. Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen osastolla ja Klemetti-Opiston kesäkursseilla. Hänet tunnetaan myös musiikin sovittajana ja sovituksen opettajana.
Puolalanmäen musiikkilukion lehtorina Lehtovaara on toiminut syksystä 2001 lähtien.
Turun filharmonisen orkesterin intendentti Nikke Isomöttönen on toiminut monipuolisissa tehtävissä klassisen musiikin kentällä yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Ennen Turkuun siirtymistään lokakuussa 2020 hän työskenteli Jyväskylä Sinfonian vs. intendenttinä ja vastaavana tuottajana 2017–2020 sekä Mikkelin kaupunginorkesterin intendenttinä 2012–2017. Aiemmin Isomöttönen toimi Jyväskylän ammattikorkeakoulun musiikin koulutuksessa tuottajana, projektipäällikkönä sekä kapellimestarina ja orkesterinjohdon opettajana. Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n hallituksessa hän on toiminut vuodesta 2012.
Nikke Isomöttönen on johtanut turkulaista Mieskuoro Laulun Ystäviä vuodesta 2021 lähtien. Hänen musiikilliseen historiaansa kuuluvat mm. johtajakaudet jyväskyläläisessä Mieskuoro Sirkoissa, Jyväskylän puhallinorkesterissa ja Jyväskylän oopperakuorossa, vierailut Jyväskylä Sinfonian, Mikkelin kaupunginorkesterin, yhdysvaltalaisen Adirondack Wind Ensemblen ja Etelä-Afrikan kansallisen nuoriso-orkesterin kapellimestarina, sekä kilpailuvoitto KuoroEspoon kuoronjohtokilpailussa vuonna 2002 ja osallistuminen kansainväliseen Jorma Panula -kapellimestarikilpailuun vuonna 2006. Musiikkikilpailujen tuomaritehtävissä Isomöttönen on toiminut Len van Zyl -kapellimestarikilpailussa Etelä-Afrikassa, Adilia Alieva -pianokilpailussa Ranskassa sekä Madetoja-mieskuorokilpailussa.
Isomöttönen on valmistunut filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan musiikkitiede. Hän on opiskellut klarinetin soittoa ja orkesterin- ja kuoronjohtoa Keski-Suomen konservatoriossa ja Jyväskylän ammattikorkeakoulussa valmistuen musiikkipedagogiksi ja muusikoksi.
Teokset
Leroy Anderson:
Christmas Festival Ouverture
M. Turunen – M. Isola (sov. A. Hytinkoski):
Me käymme joulun viettohon
O. Kotilainen – A. Noponen (sov. I. Kuusisto):
Kun joulu on
E. Köhler (M. Autio):
Nu tändas tusen juleljus
M. Makaroff – Kanteletar:
Kiesuskin kehossa kiikkui
baskilainen trad. (sov. J. Rathbone):
Gabriel’s message
L. Madetoja – A. Noponen (sov. A. Hytinkoski):
Arkihuolesi kaikki heitä
K. Halonen – V. Salmi (sov. J. Kiiski):
Sydämeeni joulun teen
W. A. Mozart:
Saksalainen tanssi nro 3, K. 605 ”Rekiretki”
Leroy Anderson:
Sleigh ride
sov. T. Lehtovaara
Joulusikermä
Väliaika
P. Tšaikovski:
Marssi Pähkinänsärkijästä
Sokerikeijun tanssi
H. Blake (sov. A. Rissanen):
Walking in the air
K. H. Kalaoja – J. Vainio
(sov. J. Kiiski)
Joulumaa
J. Sibelius – Z. Topelius / M. Korpilahti (sov. I. Kuusisto)
En etsi valtaa loistoa
J. Chydenius – Z. Topelius
(sov. T. Lehtovaara):
Joululaulu
K. Collan – Z. Topelius / M. Korpilahti (sov. Y. Hjelt):
Sylvian joululaulu
G. S. Baker – N. Regney (sov. T. Lehtovaara):
Do you hear what I hear
M. Lowry – B. Greene (sov. Pentatonix):
Mary did you know
K. Halonen – K. Järnström – V. Salmi (sov. T. Lehtovaara):
Tähti tähdistä kirkkain
P. Simojoki (sov. T. Lehtovaara):
Tulkoon joulu
saksalainen trad. – B. S. Ingemann / H. Haahti (sov. Y. Hjelt):
Maa on niin kaunis
Joulunajan musiikilla on juuret syvällä historiassa, 300-luvun latinankielisissä hymnisävelmissä. Näistä varhaisista alkuiduista jouluun liittyvä musiikki on haarautunut moniksi maantieteellisiksi, tyylillisiksi ja kulttuurisiksi juonteiksi. Osassa joulumusiikkia kristillinen perintö elää yhä vahvana, osa taas edustaa uudempaa maallisempaa traditiota, jonka nousukausi alkoi 1930-luvulla varsinkin anglosaksisessa maailmassa. Hyvänä avauksena joulumusiikin erilaisiin tunnelmiin käy amerikkalaisen Leroy Andersonin suosittu joulusävelmien potpurri Christmas Festival Overture (1950/52), jossa lainataan useampiakin englantilaisen kielialueen joulusävelmiä 1500-luvulta 1800-luvulle.
Olennaisen osan joulunajan musiikista muodostaa kodeissa, kirkoissa ja konserteissa harjoitettu yhteislaulu. Joulumusiikin yhteisöllinen ulottuvuus elää vahvana varsinkin monien rakastetuimpien suomalaisten joululaulujen myötä. Ne ovat peräisin pääasiassa 1800-luvun lopulta tai 1900-luvun alkupuolelta ja heijastavat suomalaisen kansallisromantiikan tuntoja. Yhteistä monille niistä on valon ja lämmön tuominen keskelle pohjoisen pimeän vuodenajan tunnelmia, mutta usein mukana on myös haikean tunnelmallisia tai jopa surumielisiä sävyjä.
Sellaiset laulut kuin Martti Turusen Me käymme joulun viettohon, Otto Kotilaisen Kun joulu on, Leevi Madetojan Arkihuolesi kaikki heitä, Jean Sibeliuksen En etsi valtaa loistoa ja Karl Collanin Sylvian joululaulu ovat muodostuneet erottamattomaksi osaksi suomalaisten joulutunnelmia. Lähellä niiden maailmaa on myös ruotsalaisen Emmy Köhlerin kaunislinjainen Nu tändas tusen juleljus (1898).
Jotain suomalaisen joulumusiikkitradition elinvoimasta kertoo se, että myös monet uudet laulut ovat löytäneet paikkansa suomalaisessa joulunvietossa. Näistä esimerkiksi Kassu Halosen Sydämeeni joulun teen (1988) on jo vakiinnuttanut paikkansa rakastetuimpien joululaulujen joukossa. Muita uudempia joululauluja ovat Katri Helena Kalaojan Joulumaa, Jussi Chydeniuksen Joululaulu, Kassu Halosen ja Kisu Järnströmin Tähti tähdistä kirkkain sekä Pekka Simojoen Tulkoon joulu.
Myös monet soitinkappaleet ovat vakiintuneet osaksi joulunajan musiikkia. Mozartin Saksalainen tanssi K.605/3 tunnetaan myös nimellä Rekiretki ja se, samoin kuin Leroy Andersonin Sleigh Ride, heijastaa talvisen rekiretken leppoisia tunnelmia. Myös Pjotr Tšaikovskin Pähkinänsärkijä-baletin musiikki on olennainen osa joulunajan musiikkia, ei vähiten siksi, että jo itse baletti sijoittuu jouluun ja on ohjelmistoissa usein joulunaikana. Niin ikään joulunaikaan sijoittuu brittiläinen animaatioelokuva The Snowman (1982; Lumiukko), johon Howard Blake sävelsi musiikin. Elokuvan lentokohtauksen aikana soiva koskettavan kaunis Walking in the Air on jo vakiinnuttanut asemansa uutena klassikkona.
Joulunajan kristillistä perustaa luotaavat eri muodoissaan baskilainen kansansävelmä Gabriel's message, Mia Makaroffin kansanmusiikillisen eloisa Kiesuskin kehossa kiikkui, saksalainen kansansävelmä Maa on niin kaunis sekä Buddy Greenen Mary, Did You Know? Bing Crosbyn tunnetuksi tekemä Do You Hear What I Hear syntyi 1962 rauhanvetoomuksena Kuuban ohjuskriisin aikana ja henkii tuntoja, jotka herättävät vastakaikua myös nykypäivänä.
Teosesittely: Kimmo Korhonen