Villa Bella Vista

Tämä on mennyt tapahtuma.

Loppuunmyyty: Teehetki

Konsertti on loppuunmyyty.

Gerald Finzi: Interlude oboelle ja jousikvartetille op. 21 
Arthur Bliss: Jousikvartetti nro 1 B-duuri 
Benjamin Britten: Fantasiakvartetto op. 2 
Arnold Bax: Kvintetto oboelle ja jousille 

Kati Overbeck, viulu, ohjelmiston suunnittelija 
Susanna Suorttanen, viulu 
Mari Viluksela, alttoviulu 
Anna Westerlund, sello
Simeon Overbeck, oboe

Kaiva tweediä ylle ja tule nauttimaan brittiläisestä teehetkestä musiikin siivin tunnelmalliseen Villa Bella Vistaan! Ohjelmistoon on valikoitunut englantilaisten myöhäisromantikkojen upeita helmiä. Tutun Brittenin lisäksi konsertissa tutustutaan harvemmin kuultujen säveltäjien Finzi, Bliss ja Bax musiikkiin. Teokset sopivat hyvin yhteen jakaen saman sävelkielen, mutta karaktääreiltään ja kokoonpanoiltaan eroavat toisistaan, kertoo konsertin suunnitellut Overbeck.

Tilaa väliaikatarjoilu ennakkoon 5.5.2022 mennessä:
villabellavista.ruissalo@gmail.com tai 050 554 0844. Muistathan kertoa myös mahdolliset ruokarajoitteesi.

Konsertin väliajalla on mahdollista nauttia englantilaista teetä, itseleivottuja pikkuleipiä ja skonsseja. 

Hinnat:
Tee/kahvi    5€
Pikkuleivät   3€/kpl
Tee/kahvi, pikkuleivät ja skonssit  8€

Konserttipaikalla on myynnissä teetä ja kahvia sekä limsaa. Ei leivonnaisia.

Turvallisuutesi on meille tärkeää. Tutustuthan korona-ajan turvallisuusohjeisiimme tästä linkistä.

Teokset

Gerald Finzi (1901-1956):
Interlude oboelle ja jousikvartetille op. 21

Gerald Finzi kuuluu englantilaisessa musiikissa samaan 1900-luvun alussa syntyneiden säveltäjien sukupolveen kuin William Walton ja Michael Tippett, mutta omia ihanteitaan etsiessään hän kääntyi pikemminkin menneisyyteen, vanhempaa polvea edustaneiden Edward Elgarin ja Ralp Vaughan Williamsin suuntaan. Hän jäi omana aikanaan suhteellisen syrjäiseksi hahmoksi maansa musiikkielämässä. Hän vietti pääosin hiljaista elämää maaseudulla ja sävelsi hitaasti, ankaran itsekritiikin aiheuttaessa kitkaa luovalle työlle.

Vaikka Finzi syntyi italialaisen isän ja saksalaisen äidin lapsena, hänet koetaan leimallisen englantilaiseksi säveltäjäksi. Hänet muistetaan parhaiten vokaalimusiikistaan, varsinkin hengellisistä kuoroteoksistaan, joiden lisäksi tärkeän alueen muodostavat yhdeksän laulusarjaa. Laajempia muotoja edustavat mm. klarinettikonsertto ja sellokonsertto.

Finzin harvoihin kamarimusiikkiteoksiin kuuluu oboelle ja jousikvartetille sävelletty Interludi (1933-36), jonka taustalla oli toteutumatta jäänyt ajatus oboekonsertosta tai –sarjasta. Taustavirike heijastuu siinä, että oboe-osuudessa on paikoin lähes solistista tuntua. Yksiosaisessa teoksessa vuorottelevat tasajakoiset ja 6/8-tahdissa virtailevat jaksot. Tunnelma ulottuu rauhallisesta mietiskelystä surumielisyyteen ja jopa hillityn tuskaisiin hetkiin. Teoksen lopulla oboella on jousten säestämä kadenssimainen jakso (quasi cadenza), jonka jälkeen energinen nousu vie avausteeman paluuseen täytenä forte fortissimona ennen seesteisesti hiljentyvää päätöstä.

Teosesittely: Kimmo Korhonen

Arthur Bliss (1891-1975):
Jousikvartetto nro 1 B-duuri

Andante maestoso – Allegro con brio
Allegretto grazioso
Sostenuto
Vivace – Presto

Arthur Bliss nousi esiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen ja sai mainetta nuorena modernistina, joka oli ammentanut vaikutteita mm. Stravinskyltä ja Ravelilta. Iän karttuessa modernismi kuitenkin laantui perinteisemmäksi ilmaisuksi, josta hänet parhaiten tunnetaan. Hänen laaja tuotantonsa kattaa monipuolisesti eri musiikinlajit oopperasta orkesterimusiikkiin ja kamarimusiikista vokaaliteoksiin.

Bliss sävelsi kaikkiaan neljä jousikvartettoa, mutta niistä kaksi olivat varhaisteoksia, jotka hän veti pois julkisuudesta. Siten jousikvartetto nro 1 B-duuri (1940) oli jo hänen kolmas teos lajissaan. Teoksen valmistuessa Bliss oli perheensä kanssa Yhdysvalloissa, jonne hän oli matkustanut kesällä 1939 osallistuakseen New Yorkin maailmannäyttelyyn. Hän jäi sen jälkeen maahan, opetti Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä ja omisti kvarteton tunnetulle musiikkimesenaatille Elisabeth Sprague Coolidgelle. Kantaesitys oli Berkeleyssä huhtikuussa 1941, minkä jälkeen Bliss perheineen palasi merimatkan sotaisia vaaroja uhmaten takaisin Englantiin.

Kvarteton avaa hitaiden jaksojen kehystämä energisen nopeakäänteinen osa. Toisena on vaihtuvien tahtilajien rikastama, tunnelmaltaan scherzomaisen kepeä osa, jossa eloisa rytmiikka yhdistyy paikoin pitkälinjaiseen melodiikkaan. Lavealinjaista hidasta osaa hallitsee kaihoisa, nostalgian verhoama ja hetkittäin intensiivisemmäksi tihenevä tunnelma. Finaalissa musiikki saa vahvasti eteenpäinsuuntautuneen, positiivisen energian siivittämän ilmeen.

Teosesittely: Kimmo Korhonen

 

Benjamin Britten (1913-1976):
Phantasy-kvartetto oboelle ja jousille op. 2

Benjamin Britten kuuluu 1900-luvun merkittävistä säveltäjistä varhaiskypsimpiin. Hän kirjoitti ensimmäiset teoksensa jo viisivuotiaana, ja kymmenennen ikävuotensa molemmin puolin syntyneistä lauluista ja pianokappaleista hän saattoi myöhemmin muokata teoksensa Simple Symphony (1933-34). Tässä välillä, kesällä 1932, oli valmistunut Sinfonietta, hänen ensimmäinen julkaistu teoksensa, joka sai opusnumeron 1. Myöhemmässä tuotannossaan hän suuntautui soitinmusiikin lisäksi aktiivisesti myös vokaalimusiikkiin. Hän sävelsi sekä erilaisia lauluteoksia että oopperoita, joista Peter Grimes (1945) nosti hänen lopullisesti englantilaisen musiikin mestariluokkaan.

Phantasy-kvartetto oboelle ja jousitriolle op. 2 on sävelletty syys-lokakuussa 1932, hiukan ennen Brittenin 19-vuotissyntymäpäivää, ja käy osoitukseksi hänen myötäsyntyisestä lahjakkuudestaan. Nimensä mukaisesti se on vapaasti muotoutuva yksiosainen kokonaisuus. Teos kasvaa esiin onnahtelevina marssirytmeinä, joiden ylle ilmestyy oboen pitkälinjainen melodia. Marssin huipennuttua puhkeaa vauhdikas, tekstuuriltaan rikas allegro-taite. Oboe pitää taukoa alttoviulun avaamassa mietteliään kontrapunktisessa keskijaksossa, jossa syttyy soimaan monien englantilaisten säveltäjien suosima surumielisen pastoraalinen ilmaisu. Oboe laskeutuu korkeuksistaan takaisin jousten seuraan ja piirtää niiden taustaa vasten resitatiivisia kuvioitaan. Allegro-taitteen vapaa paluu ja hiljaisuuteen hiipuva marssijakso sulkevat teoksen symmetriseksi kokonaisuudeksi.

Teosesittely: Kimmo Korhonen

Arnold Bax (1883-1953):
Kvintetto oboelle ja jousille

Tempo molto moderato - Allegro moderato
Lento espressivo
Allegro giocoso

Arnold Bax oli sikäli tyypillinen 1900-luvun alkupuolen säveltäjä, että hän yhdisti musiikissaan erilaisia tyylivirtauksia kuten myöhäisromantiikkaa ja impressionismia. Esikuvallisia hahmoja hänelle olivat mm. Richard Strauss, Debussy, Ravel ja hänen omista maanmiehistään Fredrick Delius. 1920-luvulla hän suuntautui vahvemmin kontrapunktiseen ilmaisuun. Oman erityispiirteensä hänen uraansa loi syvä kiinnostus Irlantiin ja kelttiläiseen traditioon ja myöhemmin myös pohjoismaiseen kulttuuriin.

Bax piti itse tärkeimpinä teoksinaan sävelrunojaan ja seitsemää sinfoniaa, joista kuudetta (1935) on yleensä pidetty hienoimpana. Hän sävelsi kuitenkin myös useita konserttoja, kamarimusiikkia ja vokaaliteoksia.

Oboekvintetto on valmistunut tiiviissä tahdissa syksyllä 1922. Bax sävelsi ja omisti sen englantilaiselle oboen mestarille Leon Goossensille, jolle syntyivät myös Finzin ja Brittenin tässä konsertissa kuullut teokset. Ensiosa alkaa oboen resitatiivilla, josta musiikki kiinteytyy selkeämpiin hahmoihin, taittuu määrätietoiseksi keskijaksoksi ja palaa alun tunnelmiin. Hidas osa alkaa jousten romanttissävyisellä tunnelmoinnilla, johon oboe vasta tovin kuluttua liittyy mukaan, ensin jousten kanssa vuorottelevilla resitatiiveilla, sitten yhtyeen kiinteänä osana. Jo kahdessa aiemmassa osassa on kuultu irlantilaisia aineksia, mutta selvimmin ne nousevan esiin eloisaa jig-kansantanssia mukailevassa finaalissa, jossa on kuitenkin myös vastakohtainen, salaperäisempikin ulottuvuutensa.

Teosesittely: Kimmo Korhonen