Sergei Nakarikov (c) Thierry Cohen

Avoin kenraaliharjoitus Kulttuurikorttilaisille ja koululaisryhmille: Rokokoon tunnelmissa

Kensho Watanabe, kapellimestari
Sergei Nakariakov, flyygelitorvi
Turun filharmoninen orkesteri

Gabriela Lena Frank: Concertino Cusqueño (Suomen ensiesitys)
Pjotr Tšaikovski: Rokokoo-muunnelmat, versio trumpetille ja orkesterille 
Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 1 C-duuri 

Maailman huipputrumpetisteihin lukeutuva Sergei Nakariakov on tämän hetken kansainvälisesti kysytyimpiä virtuooseja. Nakariakov tulkitsee Tšaikovskin henkeäsalpaavan teoksen Rokokoo-muunnelmat flyygelitorvella. Teos on alun perin sävelletty sellosolistille. Frankin teos on saanut innoituksensa perulaisesta kulttuurista sekä Benjamin Brittenin musiikista. Beethovenin 1. sinfonia täydentää Kensho Watanaben johtaman illan. Watanabe on yksi Yhdysvaltain mielenkiintoisimpia ja monipuolisimpia kapellimestarilupauksia.

Turvallisuutesi on meille tärkeää. Tutustuthan korona-ajan turvallisuusohjeisiimme tästä. 

Kenraaliharjoitukset Kulttuurikorttilaisille

Kulttuurikortilla pääset kuuntelemaan Turun filharmonisen orkesterin kenraaliharjoituksia maksutta. Kenraaliharjoituksiin tulee ilmoittautua ennakkoon. Kenraaliharjoitusten kävijämäärä on rajoitettu. 

Lue lisää Kulttuurikortista 

Kenraaliharjoitusten tarkka kesto vaihtelee illan konserttiohjelmasta ja esiintyjistä riippuen. Kenraaliharjoituksessa soitetaan konsertin ohjelmisto läpi. Kapellimestarista ja ohjelmistosta riippuen harjoitellaan myös osia tai stemmoja, tai osa ohjelmistosta jätetään pois tai soitetaan kevyemmin.

Kenraaliharjoitukset pidetään Turun konserttitalolla ellei toisin mainita. Konserttitalon ovet avataan n. klo 10.30, salin ovet vasta muutamaa minuuttia ennen harjoituksen alkua. Konserttitalon kahvila ei ole avoinna harjoitusten yhteydessä.

Kenraaliharjoitukset koululais- ja päiväkotiryhmille

Koululais- ja päiväkotiryhmille avoin kenraaliharjoitus kestää noin 45 minuuttia. Vierailuun voi valmistautua ennakkomateriaalin avulla. Katso tarkemmat tiedot lasten ja nuorten sivustolta.

Ilmoittautumislinkki kenraaliharjoituksiin päivitetään tapahtumaan myöhemmin. 

Esiintyjät

Kapellimestari Kensho Watanabe, istuu ikkunan ääressä, kasvokuva
Kensho Watanabe
kapellimestari
Kapellimestari Kensho Watanabe, istuu ikkunan ääressä, kasvokuva
Kensho Watanabe
kapellimestari

Kensho Watanabe on noussut kansainvälisille näyttämöille viimeisen neljän vuoden aikana ja on ehdottomasti yksi Yhdysvaltojen monipuolisimmista nuorista kapellimestareista. Watanaben johtamistyylistä huokuu johtajansa karismaattisuus ja harvinaislaatuinen tekninen itsevarmuus.

Watanaben viimeaikaisia kohokohtia ovat debyytit Lontoon ja Tokion filharmonikoiden kanssa, sekä hänen ensiesiintymisensä Suomessa Jyväskylä Sinfonian kanssa. Sinfonioiden lisäksi Watanaben skaala ulottuu myös oopperoihin. Watanabe on johtanut lukuisia oopperoita Curtisin oopperateatterin kanssa, viimeisimpänä Puccinin La Rondinen vuonna 2017.

Kapellimestarina toimimisen lisäksi Watanabe on Yalen musiikkikorkeakoulusta maisteriksi valmistunut taitava viulisti. Watanabe toimi Philadelphian orkesterin sijaisviulistina vuosina 2012–2016. Nuorten muusikoiden koulutuksen ja kehityksen tärkeydestä tietoisena hän on työskennellyt myöskin Greenwoodin musiikkileirillä vuodesta 2007 asti. Watanabe on valmistunut Curtis Institute of Musicista, jossa hän opiskeli Otto-Werner Muellerin johdolla.

Trumpetisti Sergei Nakariakov, nojaa seinään, kasvokuva
Sergei Nakariakov
flyygelitorvi
Trumpetisti Sergei Nakariakov, nojaa seinään, kasvokuva
Sergei Nakariakov
flyygelitorvi

Israelilais-venäläinen trumpetisti Sergei Nakariakov on vakiinnuttanut paikkansa yhtenä kansainvälisesti kysytyimmistä trumpetisteista. Nakariakov on ilmiömäinen virtuoosi ja ansainnut itselleen nimen ”trumpetin Paganini”. Nakariakov on lisäksi edistänyt konserttilavoilla flyygelitorven suosiota ja lisännyt sen saamaa huomiota. Tässä konsertissa Nakariakov soittaa flyygelitorvea.

Nakariakov on muodostanut pitkiä, vahvoja suhteita useisiin maailman johtaviin orkestereihin, kapellimestareihin ja muusikoihin. Hän on esiintynyt muun muassa kapellimestareiden Valery Gergijev, Christoph Eschenbach, Yuri Bashmet ja Vladimir Ashkenazy kanssa. Hän on tehnyt yhteistyötä maailman johtavien muusikoiden kuten Julian Rachlin, Vadim Repin, Martha Argerich ja Emmanuel Pahud kanssa.

Nakariakovin repertuaari käsittää koko trumpettikirjallisuuden. Lisäksi hän laajentaa osaamistaan jatkuvasti uusille alueille ja repertuaariin kuuluu myös useita mielenkiintoisia transkriptioita ja tilaustöitä säveltäjiltä Peter Ruzicka, Uri Brener, Enjott Schneider sekä Jörg Widmann. Nakariakovin levytykset Teldec Classics International -levymerkille ovat saavuttaneet laajaa ja innostunutta huomiota niin yleisöltä kuin kriitikoiltakin.

Sergei Nakariakov aloitti pianonsoiton kuusivuotiaana, mutta vaihtoi instrumenttinsa trumpettiin. Valintaa tuki isä Mikhail Nakariakov, joka on transkriptoinut useita konserttoja trumpetille ja näin mahdollistanut Sergeille ainutlaatuisen repertuaarin.

Teokset

Gabriela Lena Frank (s. 1972):
Concertino Cusqueño

Gabriela Lena Frank on yhdysvaltalainen, taustaltaan kiehtovan monikulttuurinen säveltäjä, äitinsä puolelta perulais-kiinalaista ja isänsä puolelta liettualais-juutalaista sukujuurta. Hän on maininnut suurina sankareinaan sellaisia kansallisia mutta samalla kansalliset rajat ylittäneitä säveltäjiä kuin argentiinalaisen Alberto Ginasteran, unkarilaisen Béla Bartokin ja kiinalaisen Chou Wen Chongin.  Säveltämisen lisäksi Frank työskentelee paljon uutta musiikkia esittävänä pianistina.

Frankin tuotannon ydintä ovat orkesteriteokset, ja hän on kirjoittanut teoksia monille keskeisille amerikkalaisorkestereille. Philadelphian orkesterille kirjoitettu Concertino Cusqueño (Concertino Cuscon tyyliin) (2012) viittaa nimellään Perussa olevaan Cuscon kaupunkiin, joka oli olemassa jo kauan ennen kuin siitä tuli 1200-luvulla inkavaltion pääkaupunki.

Yhtenä Concertino Cusqueñon syntyideana oli ajatus tuoda Frankin ihailema Benjamin Britten vaeltamaan Cuscon kaduilla. Heti alkutahdeissa kuullaankin Brittenin viulukonserton alusta lainattu patarummun repliikki, jonka lisäksi toisena avauksessa esiteltävänä perusaiheena on vanha, Cuscosta peräisin oleva uskonnollinen sävelmä Ccollanan María. Teos kasvaa avausjakson salaperäisistä ja odottavista tunnelmista bartókmaisen käänteen kautta eloisammaksi keskijaksoksi, kunnes musiikki kääntyy takaisin alun haurauteen ja vetäytyy lopussa hiljaisuuteen. Otsikon concertino-elementti tulee esiin sekä jousistosta irrotettuna solistiryhmänä että monina puupuhaltimien sooloina alkaen avauksen bassoklarinetin ja piccolon melodiasta.

Teosesittely: Kimmo Korhonen

Pjotr Tšaikovski (1840-1893):
Muunnelmia rokokoo-teemasta op. 33 (sovitettuna flyygelitorvelle)

Vaikka Tšaikovski koetaan usein sisäistä ahdistustaan purkavaksi suurten tunnemyrskyjen tulkiksi, hänen musiikissaan oli myös hienovireisempi puolensa. Suotta ei Mozart ollut yksi hänen kotijumalistaan. Tätä hillitympää ja tasapainoisempaa ulottuvuutta edustaa sellistien suosikkiteoksiin kuuluva Muunnelmia rokokoo-teemasta.

Rokokoo-muunnelmat valmistui joulukuussa 1876. Kantaesityksen Moskovassa marraskuussa 1877 soitti Moskovan konservatorion opettaja saksalainen Wilhelm Fitzenhagen, joka muokkasi omavaltaisesti sekä teoksen sello-osuutta että muunnelmien järjestystä ja jopa jätti yhden muunnelman pois. Tšaikovski joutui pitkin hampain hyväksymään muutokset, jotka jäivät painettuun nuottiin.

Rokokoo-muunnelmissa Tšaikovski pyrki tietoisesti tekemään kunniaa 1700-luvun musiikin ihanteille. Hän halusi kuitenkin mukailla enemmän Mozartin ajan henkeä kuin jäljitellä ajan musiikin varsinaisia tyylipiirteitä. Teoksen lähtökohtana on rokokoomaisen viehkeä teema, joka säilyy muunnelmissa yleensä selvästi tunnistettavana mutta erilaisiin asuihin puettuna. Paikoin musiikissa on hovimusiikin eleganssia (muunnelmat II ja IV), paikoin (muunnelmat III ja VI) taas slaavilainen tunteikkuus nousee esiin.

Tässä konsertissa teos kuullaan sovituksena trumpetin lämminsointisemmalle sukulaissoittimelle flyygelitorvelle. Sergei Nakariakov on soittanut tällaista sovitusta vuodesta 2000 lähtien, ja taituruutensa ansiosta hän voi toteuttaa teoksen huippuvaativan sellostemman lähes sellaisenaan lukuun ottamatta muutamaa aivan pientä muutosta.

Teosesittely: Kimmo Korhonen

Ludwig van Beethoven (1770-1827):
Sinfonia nro 1 C-duuri op. 21

1. Adagio molto – Allegro con brio
2. Andante cantabile con moto
3. Menuetto. Allegro molto e vivace - Trio
4. Adagio – Allegro molto e vivace

Kun Brahms sävelsi ensimmäistä sinfoniaansa, hän valitti työn vaikeutta ja totesi "kuulevansa alituiseen jättiläisen askeleet takanaan". Tuo jättiläinen oli Beethoven, jonka työ oli mullistanut sinfoniasäveltämisen. Mutta yhtä hyvin myös Beethoven olisi voinut kuulla jättiläisen, vieläpä kahden, askeleeet takanaan. Yhtä tietoinen kuin Brahms oli Beethovenin asettamasta velvoitteesta, yhtä tietoinen oli Beethoven Haydnin ja Mozartin sinfonioiden asettamista haasteista. Hänen ensimmäisen sinfoniansa valmistuminen venyikin vuodelle 1800, jolloin hän oli jo monien muiden sävellysmuotojen parissa kouliintunut mestari.

Vaikka Beethovenin C-duuri-sinfonia voi tuntua hänen myöhempiin sinfonioihinsa verrattuna perinteiseltä, siinäkin on epäsovinnaisia piirteitä. Jo ensiosan hidas johdanto lienee yllättänyt aikalaiskuulijat musiikin harhaillessa muutaman tahdin ajan vieraissa sävellajeissa ennen turvallisen C-duurin vakiintumista. Toisena olevan hitaan osan tempomerkintä on saanut lisämääreen "con moto", jonka mukaisesti osa on tavanomaista hidasta osaa liikkuvampi. Ajan normista poikkeaa sekin, että trumpetit ja patarummut ovat mukana myös hitaassa osassa.

Sinfonian jännittävin uusi avaus on kolmantena oleva menuetti, joka on itse asiassa menuetti vain nimeltään ja olemukseltaan enemmän vauhdikkaampi ja dynaamisempi scherzo. Kuin epäröiden alkavassa mutta eloisaksi puhkeavassa finaalissa Beethoven nojautuu ennen muuta Haydnin perintöön ja luo teokselle lämminhenkisen huumorin sävyttämän päätöksen.

Teosesittely: Kimmo Korhonen