Tämä on mennyt tapahtuma.
Vain verkkokonsertti: Nuorten solistien konsertti 2021
Koronarajoitusten takia konsertti lähetetään ainoastaan verkkokonserttina. Verkkolähetyksen seuraaminen on maksutonta.
Tallenne on katsottavissa 30 päivää suoran lähetyksen jälkeen.
Tuomas Pirilä, kapellimestari
Turun filharmoninen orkesteri
Mikael Loponen, piano
Ludwig van Beethoven: Pianokonsertto nro 4 G-duuri op. 58, osa 1
Tiitta Moilanen, huilu
Malcolm Arnold: Huilukonsertto nro 1 op. 45, osat 2 ja 3
Iida Ranta-Nilkku, käyrätorvi
Richard Strauss: Käyrätorvikonsertto nro 1 Es-duuri
---väliaika----
Atte Karhinen, lyömäsoittimet
Emmanuel Séjourné: Konsertto vibrafonille ja jousiorkesterille
Elis Hakola, sello
Edward Elgar: Sellokonsertto e-molli op. 85, osat 1 ja 2
Ekin Kuzukiran, viulu
Erich Wolfgang Korngold: Viulukonsertto D-duuri op. 35, osa 1
On taas nuorten taitureiden aika valloittaa lava. Maamme vanhimman nuorten solistien konsertin tähdet ovat Turun konservatorion ja Turun ammattikorkeakoulun musiikin koulutuksen opiskelijoita. Jokavuotisessa perinteessä huippulahjakkaat nuoret muusikot tulkitsevat instrumenttikirjallisuutensa helmiä ammattiorkesterin solisteina. Tuomas Pirilä johtaa filharmonikoita.
Ravil Islyamovin esiintyminen peruuntuu.
Esiintyjät
Kapellimestari Tuomas Pirilä opiskeli orkesterinjohtoa Sibelius-Akatemiassa Arvīds Jansonsin, Ilpo Mansneruksen ja Jorma Panulan oppilaana ja valmistui 1991. Opintojaan hän on täydentänyt H. Robert Reynoldsin oppilaana. Pirilä on vieraillut monien suomalaisten ammattiorkestereiden kapellimestarina ja työskennellyt Hyvinkään Orkesterin taiteellisena johtajana vuodesta 1988.
Mikael Loponen (s. 2003) opiskelee pianonsoittoa Turun konservatoriossa Eveliina Kytömäen oppilaana. Vuonna 2015 hänet valittiin Nuorten pianoakatemiaan. Mikael soittaa sivuaineenaan myös viulua. Hän on osallistunut Jorma Panulan kapellimestarikursseille vuodesta 2018 lähtien. Mikaelin tärkeimmät esiintymiset ovat olleet Mäntän musiikkijuhlilla ja Leevi Madetoja -pianokilpailut. Pianon mestarikursseilla häntä on opettanut mm. Henri Sigfridsson Marc-Andre Hamelin, Matti Raekallio, Robert Levin ja Tuija Hakkila. Hänet on palkittu mm. Leevi Madetoja -pianokilpailussa 2015 ja 2018 sekä Steinway Piano Festival -kilpailussa 2016.
Tiitta Moilanen (s. 2001) aloitti musiikkipolkunsa Turun Seudun Musiikkiopistossa opettajanaan Visa Turunen. Vuodesta 2018 hän on jatkanut opintojaan Turun Konservatoriolla Oleg Sytiankon oppilaana.
Tiitan polku on vienyt mm. lukuisiin kamarimusiikkikokoonpanoihin, Laivaston soittokunnan solistiksi Nuori Puhallus -konserttiin sekä kansainväliselle orkesterikurssille Berliiniin. Hän on osallistunut Annaleena Jämsän mestarikurssille ja tänä keväänä hän pääsee soittamaan Silvia Careddun mestarikurssilla Tampere Flute Festivaaleilla.
Musiikin tekemisessä Tiittaa kiehtoo erityisesti jatkuva uuden kokeileminen ja löytäminen. Uusia maisemia hän etsii mielellään myös luonnon helmasta.
Iida Ranta-Nilkku (1997) innostui musiikista synnyinpaikkakunnallaan Toholammin puhallinorkesterissa. Hän vaihtoi soittimen 16-vuotiaana huilusta käyrätorveen, jonka opiskelua hän jatkoi Kokkolassa Hanna Patanan ja nyt Turussa Tanja Nisosen oppilaana. Iida on innokas orkesteri- ja kamarimuusikko ja on esiintynyt mm. Lahti Sinfoniassa ja Keski-Pohjanmaan kamariorkesterissa. Hän tutustui vuonna 2018 Brisbanessa käyrätorvisti ja säveltäjä Graeme Dennikseen, joka myöhemmin omisti hänelle käyrätorvikvartettonsa Diverse Dances. Vapaa-ajastaan Iida nauttii liikunnan, neuleiden ja huonekasvien parissa.
Atte Karhinen opiskelee lyömäsoittimia Turun Ammattikorkeakoulun Taideakatemiassa musiikkipedagogian linjalla Ari-Pekka Mäenpään opetuksessa. Vaihto-opintovuotensa hän vietti Valenciassa Espanjassa ja on käynyt Turun konservatoriossa ammatillisen perustutkinnon sekä Länsi-Uudenmaan musiikkiopiston Lohjalla. Hän on soittanut monesti eri kaupunginorkesterien sekä ammattipuhallinorkesterien riveissä ja valittu kahdesti pohjoismaiden nuoriso-orkesteri Nordeniin. Solistina hän on toiminut jo aiemmin Nuoret Solistit konsertissa sekä Sinfonisessa puhallinorkesteri Sisussa.
Taalintehtaalla varttunut Elis Hakola (s. 2000) on saariston lapsi ja onnellinen sellisti. Hän opiskelee sellonsoittoa Turun konservatoriolla Jukka Perksalon oppilaana.
Elis aloitti sellonsoitonopintonsa vuonna 2006 musiikkiopisto Arkipelagissa opettajinaan Mikko Kuusisto ja Samuli Paavilainen. Turkuun muutettuaan (2018) hän aloitti opintonsa Jukka Perksalon oppilaana Turun konservatoriolla.
Sello on johdattanut Eliksen esiintymään mm. kirjavissa kamarimusiikkikokoonpanoissa, Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan lukuisissa yhtyeissä sekä teatterimuusikkona. Hän on osallistunut mm. Timo Hanhisen sekä Samuli Peltosen mestarikursseille.
Vahvaa klassista sellismiä Elis tasapainottaa elämässään kaikenlaisilla käteen osuvilla soittimilla ja monipuolisella musiikin kokemisella.
Ekin Kuzukiran syntyi Turkin Ankarassa vuonna 1999. Hän aloitti viulunsoiton opintonsa Ankaran konservatoriossa Ebru Karaagacin johdolla ja jatkoi opintojaan Muhammedjan Turdiev johdolla. Vuonna 2018 Ekin aloitti opiskelun Alexander Vinnitskyn johdolla Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiassa. Opintojensa aikana hän on ollut kiertueilla nuoriso-orkesterin kanssa Italiassa ja Kreikassa. Hän on osallistunut useiden taiteilijoiden kuten Itzhak Rashkovskyn, Ani Schnarchin, Igor Tkatchoukin sekä Gilles Apapin mestarikursseille.
Teokset
Beethoven sävelsi neljättä konserttoaan (G-duuri op. 58) vuosina 1805-1806. Teos kuvastaa aikansa modernismia, sillä Beethoven käytti uudenlaisia muotoratkaisuja, erityisesti toisessa osassa. Koko konserton avaava soolopianon avausrepliikki oli myös ennenkuulumatonta. Teoksen orkestraatio ja tekstuuri on muihin konserttoihin verrattuna kevyempää ja lyyrisempää.
Neljännen konserton kanssa samoihin aikoihin sävellettyjä teoksia ovat muun muassa f-molli pianosonaatti op. 57 ja viides sinfonia c-molli op. 67, joissa kaikissa on temaattisia yhteneväisyyksiä toisiinsa.
Teosesittely: Mikael Loponen
Sir Malcolm Arnold (1921-2006) sävelsi 1. huilukonserttonsa Englannissa vuonna 1954. Konsertto paljastaa huilun monet puolet laulavista linjoista ketteriin juoksutuksiin ja teräviin artikulaatioihin.
Konserton 2. osa Andante alkaa herkällä ja levollisella melodialla. Optimistisen levollisuuden rikkovat dissonoivammat soinnut, kuin jotain etsien. Huilun laulava linja kuljettaa musiikkia jousten luomien sointujen säestämänä.
3. osa Con fuoco alkaa yllättäen jousten rytmisillä ja energisillä pizzicatoilla. Eloisa huilu kiitää jousten yllä käyttäen rytmimusiikin elementtejä.
Kokonaisuudessaan konsertto on kuin matka täynnä yllättäviä käänteitä.
Teosesittely: Tiitta Moilanen
Richard Straussin (1864-1949) ensimmäinen käyrätorvikonsertto on romanttinen ja uljas teos, jonka hän sävelsi isälleen ollessaan 18-vuotias. Straussin isä oli taitava käyrätorvisti, mikä varmasti inspiroi säveltäjää. Rakkaus käyrätorveen on kuultavissa Straussin kahden käyrätorvikonserton lisäksi myös hänen muussa tuotannossaan.
Konserton ensimmäinen osa on sankarillinen, mutta loisto vaihtuu toiseen osaan saavuttaessa haikeuteen. Leikkisä kolmas osa palaa hetkittäin näihin teemoihin. Kokonaisuus on vaikuttava ja tuo esiin käyrätorven parhaat puolet. Kappale on tärkeä ja keskeinen osa soittimen ohjelmistoa.
Teosesittely: Iida Ranta-Nilkku
Emmanuel Séjourné (1961-) on ranskalainen lyömäsoittaja ja säveltäjä. Hän on erikoistunut mallet-soittimille säveltämiseen ja onkin tunnettu useista marimba ja vibrafoni teoksistaan, joissa kuuluu populaarimusiikin ja länsimaisen taidemusiikin vaikutteet.
Hänen sävellyksiään kuullaan usein kansainvälisissä lyömäsoitinkilpaluissa ja hän on myös itse tuttu näky tuomaristoissa sekä mestarikursseilla ympäri maailman. Kyseinen vibrafonikonsertto on tilaustyö vuoden 1999 Vibraphone International Competitionia varten.
Teosesittely: Atte Karhinen
I. Adagio - Moderato
II. Lento – Allegro molto
Edward Elgarin sellokonsertto on säveltäjän viimeiseksi jäänyt suurempi teos ja yksi tämän tunnetuimmista sävellyksistä. Ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa sävelletty neliosainen konsertto on sävyiltään ja sisällöltään vaikuttavan monipuolinen ja koskettava.
Tumma ja tunteikas ensimmäinen osa esittelee pääteeman jonka sävy vaihtelee kuulaan haikeasta tuskaiseen ja lopulta laantuvaan hentoon surumielisyyteen.
Allegro -osan iloinen hippaleikki vie kuulijan kenties säveltäjän onnellisiin muistoihin. Lempeän kujeilevassa osassa orkesterin vastamelodiat ja puiden efektinomaiset liikkeet siivittävät sellon vikkelää kudosta muodostaen eloisan tunnelman alun kontrastiksi.
Teosesittely: Elis Hakola
Korngold oli Itävaltalaissyntyinen säveltäjä ja kapellimestari. Hänestä tuli yksi tärkeimmistä ja vaikutusvaltaisimmista säveltäjistä Hollywoodin historiassa. Hän oli merkittävä pianisti sekä niin klassisen musiikin kuin Hollywood-elokuvien musiikin säveltäjä. K
orngoldin viulukonserton D-duuri op. 35 luonnos valmistui vuonna 1937 ja lopullinen muoto vuonna 1945. Valmiiksi viulukonsertto tuli erään viulistin pyynnöstä. Jascha Heifetz esitti konserton maailmanensi-illassa vuonna 1947 New Yorkin filharmonikoiden kanssa, ja samalla vakiinnutti konsertosta sen version, joka meille tänä päivänä on tunnettu.
Teosesittely: Ekin Kuzukiran