Cavalleria rusticana ja Pajazzo

Tämä on mennyt tapahtuma.

Cavalleria rusticana ja Pajazzo

Ensi-ilta 13.4.2022. Keväältä 2021 siirretty oopperatuotanto. Liput myynnissä Lippupisteen verkkokaupassa www.lippu.fi ja myyntipisteissä sekä Åbo Svenska Teaterin ja Turun konserttitalon lipunmyynneissä. Lippuja ei voi ostaa Kauppatorin Monitorista.

Pietro Mascagnin Cavalleria rusticana ja Ruggero Leoncavallon Pajazzo ovat kaksi erillistä yksinäytöksistä oopperaa, jotka yhdessä muodostavat maailman esitetyimmän oopperaparin. Kahden oopperan ilta tuo lavalle suuria tunteita: mustasukkaisuutta, kostoa ja anteeksiantoa.

Turussa nähtävä Cavalleria rusticana ja Pajazzo tapahtuvat saman päivän aikana, samassa italialaisessa kylässä, samoille ihmisille.

Kohtalot limittyvät, juonilinjat leikkaavat ovelasti ja oopperat kommentoivat yllättävällä tavalla toisiaan. Aineksista syntyy esitys, joka huokuu hurmosta, säkenöi kitchiä, tihkuu melodraamaa ja kipinöi temperamenttia. Kaiken yllä soivat maailman kauneimmat oopperamelodiat: Cavalleria rusticanan huumaava Pääsiäiskuoro sekä pakahduttava Intermezzo ja kaikkien tenoriaarioiden kuningas Vesti la giubba, “Naura Pajazzo vaikka sydämesi itkee”.

Ohjaaja Tuomas Parkkinen lähestyy kahta oopperaa kuin yhtä teosta: ”Oopperoissa on paljon yhtäläisyyksiä. Molemmat kertovat tavallisten ihmisten arjesta kaunistelematta ja syvästi ymmärtäen. Tarinoiden keskiössä sykkivät rakkaus ja kiihkeät tunteet: mustasukkaisuus, miehinen ylpeys ja kosto, joka johtaa traagiseen lopputulokseen. Kumpikin ooppera on draamallinen näytelmä, jännitteineen ja juonenkäänteineen. Henkilöhahmot ovat monikerroksisia ja teemat – kolmiodraama, uskonnollisuus, teatterin valhe, tosielämän kärsimys, katumus ja anteeksianto – tulevat katsojan iholle, jopa ihon alle.”

Tuotantotiedot

OHJAUS Tuomas Parkkinen
LAVASTUS JA PUKUSUUNNITTELU Pirjo Liiri-Majava
KAPELLIMESTARI Jonas Rannila
ORKESTERI Turun filharmoninen orkesteri
KORREPETIITTORI/KUOROMESTARI Marko Autio
VALOSUUNNITTELU Antti Niitemaa
NAAMIOINNIN SUUNNITTELU Anniina Takala
SOLISTIT
Cavalleria rusticana:
Päivi Pylvänäinen, Santuzza (maalaistyttö)
Sam Furness, Turiddu (sotilas)
Heikki Kilpeläinen, Alfio (roskakuski)
Essi Luttinen, Lola (Alfion vaimo)
Päivi Nisula, Mamma Lucia (kapakoitsija, Turiddun äiti)
Pajazzo:
Aldo di Toro, Canio/Pajazzo (teatteriseurueen johtaja)
Sabina Bisholt, Nedda/Columbina (näyttelijä, Canion vaimo)
Heikki Kilpeläinen, Tonio/Taddeo (näyttelijä)        
Sam Furness, Beppe/Harlekiini (näyttelijä)
Samuli Takkula, Silvio (poliitikko, Neddan rakastaja)

Oopperat tuottavat yhteistyössä Åbo Svenska Teater ja Turun filharmoninen orkesteri.

Esityskieli italia, tekstitys suomeksi ja ruotsiksi.

Yhteistyökumppani: www.manschett.fi

Tukijat ja yhteistyökumppanit:
Turun kaupunki
Jenny ja Antti Wihurin rahasto
Turun seudun Osuuspankki
Suomen kulttuurirahasto
Turun teatterisäätiö
Konstsamfundet
Stiftelsen Emilie och Rudolf Gesellius fond 
William Thurings Stiftelse 
MES - musiikin edistämissäätiö
Turun konservatorio
Turun AMK
Puolalan koulu
Aperol

Esiintyjät

Päivi Pylvänäinen (c) Ville Paasimaa
Päivi Pylvänäinen
sopraano
Päivi Pylvänäinen (c) Ville Paasimaa
Päivi Pylvänäinen
sopraano

Päivi Pylvänäinen on Savonlinnasta kotoisin oleva sopraano. Hän on valmistunut erinomaisin arvosanoin Sibelius-Akatemiasta 2015. Pylvänäisen viimeisimpiä roolejaan ovat olleet Carmenin Mercédès Tampereen Oopperassa 2020, Sevillan parturin Berta Savonlinnan Oopperajuhlilla 2019 ja nimirooli Kuusiston Aino Ackté oopperassa 2017. Hän on esiintynyt mm. Tampere-Filharmonian ja Jyväskylä Sinfonian solistina.

Seuraavaksi Pylvänäistä voi kuulla mm. Helsingissä ja Mikkelissä Mozartin Requiemissa, kesällä Savonlinnan Oopperajuhlilla Sevillan parturin Bertana ja elokuussa Opera Boxin Döbeln-kamarioopperassa.

Sam Furness (c) Maximilian van London
Sam Furness
tenori
Sam Furness (c) Maximilian van London
Sam Furness
tenori

Tenori Sam Furness on laulanut merkittäviä oopperarooleja Skotlannin oopperassa, Garsington Operassa ja Teatro Realissa Madridissa, saaden kiitosta mukaansatempaavasta näyttelemisestä ja synnynnäisestä musikaalisuudesta. Hän on kerännyt kiitettäviä arvioita esityksistään lukuisissa oopperoissa ja sen lisäksi hänellä on laaja oratorio- ja konserttirepertuaari.

Furness on laulanut monissa oopperataloissa mm. Iso-Britanniassa, Italiassa, Itävallassa, Espanjassa, Ranskassa, Belgiassa ja Chilessä. Kauden 2018-2019 huippuhetkiin lukeutuu hänen debytointinsa Royal Opera Housessa, Covent Gardenissa.

Turussa hänet on nähty aiemmin TFO:n solistina Salomen konserttiversiossa 2019 ja vuonna 2016 Taikahuilu-oopperassa. Hän on esiintynyt myös Jyväskylässä Carmen-oopperassa ja hänet voi nähdä kesällä 2020 Savonlinnan oopperajuhlilla.

Heikki Kilpeläinen
Heikki Kilpeläinen
baritoni
Heikki Kilpeläinen
Heikki Kilpeläinen
baritoni

Heikki Kilpeläinen on ollut 1994-2015 solistina Bremenissä, Bonnissa, Düsseldorfissa ja Mainzissa. Lisäksi hän on esiintynyt useissa muissa merkittävissä Saksan ja Sveitsin oopperataloissa sekä Suomen kansallisoopperassa ja Savonlinnan Oopperajuhlilla. 

Hän on tehnyt n. 70 näyttämöroolia – mm. päärooleja Verdin ja Wagnerin oopperoissa (Macbeth, Falstaff, Don Carlo, Naamiohuvit, Tristan ja Isolde sekä Mestarilaulajat). Viime vuosina Kilpeläistä on nähty enemmän Suomessakin: 2020 Fidelio Oulussa ja tätä ennen mm. Carmen Vaasassa ja Don Carlo Helsingissä. Kilpeläinen on kysytty konserttisolisti. Hän on laulanut esim. Sibeliuksen, Bachin, Händelin ja Beethovenin teoksissa.

Essi Luttinen (c) Mirkku Merimaa
Essi Luttinen
mezzosopraano
Essi Luttinen (c) Mirkku Merimaa
Essi Luttinen
mezzosopraano

Monialainen ja ilmaisuvoimainen Essi Luttinen on kysytty esiintyjä niin konserttilaulajana kuin oopperalavoilla. Hänen ohjelmistonsa ulottuu varhaisesta barokista nykymusiikkiin, sisältäen paljon nykyteoksien kantaesityksiä. Hän on vieraillut mm. Suomen Kansallisoopperassa, Savonlinnan Oopperajuhlilla, Bergen Nasjonale Opera'ssa, Oulun, Turun, Jyväskylän, Tampereen ja Vaasan oopperoissa sekä Ilmajoen musiikkijuhlilla.

Luttinen on voittanut ensimmäisen palkinnon Taidekeskus Salmelan Merikanto-laulukilpailussa sekä toisen palkinnon Lappeenrannan Valtakunnallisissa Laulukilpailuissa. Lisäksi hänelle on myönnetty Karita Mattila -palkinto.

Ooppera Skaalan taiteellisena johtajana hän on ollut mukana toteuttamassa uusia musiikillisia ja esityksellisiä konsepteja.

Päivi Nisula
Päivi Nisula
mezzosopraano
Päivi Nisula
Päivi Nisula
mezzosopraano

Päivi Nisula voitti Timo Mustakallio-laulukilpailun vuonna 1989. Vuosina 1993-2016 hän oli kiinnitettynä Suomen Kansallisoopperaan, missä hän on esittänyt kaikki keskeiset mezzosopraanoroolit. Sopraanona hänen roolejaan ovat olleet mm. Tosca (Puccini: Tosca), Kundry (Wagner: Parsifal), Riikka (Sallinen: Punainen viiva), Desdemona (Verdi: Otello) ja Riitta (Kokkonen: Viimeiset kiusaukset). 

Päivi Nisula on ollut mukana Olli Kortekankaan Messenius, Isän tyttö, Veljeni Vartija ja Elämänkuvat oopperoiden kantaesityksissä. Lisäksi hän on vieraillut Savonlinnan Oopperajuhlilla ja Saksan oopperalavoilla. Orkestereiden solistina hän on esiintynyt useissa maissa mm. vuonna 2010 hän debytoi New Yorkin Carnegie Hall'issa Yhdysvalloissa.

Päivi Nisula on Saaristo-oopperayhdistys ry:n taiteellinen johtaja.

Aldo di Toro, kasvokuva
Aldo di Toro
tenori
Aldo di Toro, kasvokuva
Aldo di Toro
tenori

Australialaisella tenorilla Aldo di Torolla on laaja repertuaari italian- ja ranskankielisten oopperoiden lyyrisiä rooleja ja hän on esiintynyt kaikissa Australian suurissa oopperataloissa, mm. Sydneyn oopperatalossa hän on laulanut Rodolfon (La Bohéme), Alfredon (La Traviata) ja Wertherin (Werther) roolit.

Di Toron ensimmäiset kiinnitykset eurooppalaisissa oopperataloissa veivät hänet Scottish Operaan ja Opera Holland Parkiin. Tämän jälkeen di Toro on esiintynyt mm. Itävallassa ja Saksassa. Lumoava roolidebyytti Pinkertonina (Madame Butterfly) Magdeburgin kaupunginteatterissa joulukuussa 2016 ja vakuuttava esiintyminen Cavaradossina (Tosca) samassa talossa vuonna 2018 sinetöivät di Toron siirtymän kohti raskaampia rooleja.

Kaudella 2021–2022 Aldo Di Toro nähdään Don Alvaron (La forza del destino) roolissa Grazin oopperatalon menestyksekkäässä tuotannossa.

 

Sabina Bisholt
Sabina Bisholt
sopraano
Sabina Bisholt
Sabina Bisholt
sopraano

Ruotsin lupaava nuori laulaja Sabina Bisholt valmistui Tukholman Operahögskolanista ja sai arvostetun Christina Nilsson -stipendin vuonna 2016. Hän debytoi Norrlands-oopperassa Margueritan (Faust) roolissa 2017. Tämän jälkeen hän on laulanut Tukholman kuninkaallisessa oopperassa (Mimì: La Boheme ja Micaela: Carmen), Wermlandin oopperassa (Micaela: Peter Brook’s Carmen), Opera på Skäretissä (Pamina: Taikahuilu) ja Staatoper Hamburgissa (Micaela: Carmen).

Bisholt on esiintynyt sopraanosolistina useissa konserttiteoksissa. Tammikuussa 2020 hän konsertoi Helsingin musiikkitalossa Luigi Dalapiccolan teoksessa Partita, yhdessä kapellimestari Gianandrea Nosedan ja Helsingin filharmonisen orkesterin kanssa.

Samuli Takkula
Samuli Takkula
baritoni
Samuli Takkula
Samuli Takkula
baritoni

Baritoni Samuli Takkula on opiskellut Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksessa Erkki Rajamäen johdolla. Tämän lisäksi Takkula on opiskellut laulupedagogiikkaa Metropolia ammattikorkeakoulussa opettajanaan Kai Valtonen.

Samuli Takkula on vieraillut solistina mm. Suomen kansallisoopperassa ja Helsingin juhlaviikoilla. Hänen oopperaroolejaan ovat olleet mm. Rigoletto (G. Verdi: Rigoletto), Falstaff  (G. Verdi: Falstaff), Jevgeni Onegin (P. Tsaikovsky: Jevgeni Onegin), Lukkari (J. Kuusisto: Jää), 2. Mies (I. Rantala: Pikaparantola), Paroni Douphol (G. Verdi: La Traviata), Peter (E. Humperdinck: Hannu ja Kerttu), Kreivi Almaviva (W.A.Mozart: Figaron häät).

Tuomas Parkkinen (c) Kaisa Tiri
Tuomas Parkkinen
ohjaaja
Tuomas Parkkinen (c) Kaisa Tiri
Tuomas Parkkinen
ohjaaja

Tuomas Parkkinen on helsinkiläinen ooppera- ja teatteriohjaaja, näytelmäkirjailija ja libretisti. Parkkisen oopperaohjauksia ovat mm. Fidelio (Oulun ooppera, 2020), Candide (Savoy, Helsinki 2018), Veljeni vartija (Tampereen ooppera, 2018), Mannerheim (Ilmajoen Musiikkijuhlat, 2017-2019), Pohjalaisia (Tampereen ooppera, 2017), Figaron häät (Tampereen ooppera, 2014), Don Pasquale (Suomen kansallisooppera, 2013), Taikahuilu (Tampereen ooppera, 2011) ja Taipaleenjoki (Ilmajoen Musiikkijuhlat, 2010-2012).

Turussa Parkkinen tunnetaan myös musikaaliohjauksistaan Jekyll & Hyde (2013) sekä Kesäyön hymyilyä – A Little Night Music (2011) Turun kaupunginteatteriin.

Tuomas Parkkinen on kirjoittanut 16 näytelmää, joiden joukossa oopperalibrettoja, musikaali sekä oopperamaailmaa ivaavia revyitä.

 

Kapellimestari Jonas Rannila, kasvokuva
Jonas Rannila
kapellimestari
Kapellimestari Jonas Rannila, kasvokuva
Jonas Rannila
kapellimestari

Kapellimestari-kuoronjohtaja Jonas Rannila on tämän hetken kysytyimpiä ja arvostetuimpia nuoria oopperakapellimestareita Suomessa. Rannila toimii Opera BOXin musiikillisena johtajana ja Helsingin filharmonisen kuoron sekä mieskuoro Manifestumin taiteellisena johtajana. 

Hänen repertuaarinsa musiikkiteatterin ja kuoro-orkesteriteosten kapellimestarina on maamme laajimpia. Rannila on johtanut viime vuosien aikana yli 20 näyttämöteosta mm. Opera BOXin tuotannoissa Helsingissä, Vaasan oopperassa, Ilmajoen musiikkijuhlilla, Helsingin juhlaviikoilla, Tampereella ja Savonlinnassa. Lisäksi Rannila työskentelee säännöllisesti mm. Savonlinnan oopperajuhlilla ja Tampereen oopperassa. Kaudella 2020-2021 Jonas Rannila debytoi usean suomalaisen orkesterin ja kuoron kapellimestarina.

Turussa Jonas Rannila on johtanut lukuisia Kuninkaantien muusikoiden konsertteja. Syksyllä 2020 Rannilan johdolla esitetään Leonard Bernsteinin Candide-operetti Turun filharmonisen orkesterin kanssa.

Pirjo Liiri-Majava, kasvokuva
Pirjo Liiri-Majava
lavastaja ja pukusuunnittelija
Pirjo Liiri-Majava, kasvokuva
Pirjo Liiri-Majava
lavastaja ja pukusuunnittelija

Pirjo Liiri-Majava valmistui Taideteollinen Korkeakoulusta lavastustaiteenmaisteriksi opiskeltuaan myös Musashino Art Universityssä, Tokyossa, Japanissa.

Hänen viimeaikaisia töitään ovat mm. Pieni Merenneito -pukusuunnittelu (Helsingin Kaupunginteatteri 2019), Jane Eyre -lavastus /pukusuunnittelu (Åbo Svenska Teater 2018), Billy Elliot -pukusuunnittelu (Tampereen Työväen Teatteri 2018) ja Taru Sormusten Herrasta -pukusuunnittelu (Turun Kaupunginteatteri 2018).

Liiri-Majavan monista oopperapukusuunnitteluista Die Kalewainen in Pochjola palkittiin vuoden oopperapukusuunnitteluna 2017 ja ooppera EERIK XIV (Turun Musiikkijuhlat) puvuilla hän osallistui 2013 World Stage Design -näyttelyyn Cardiff Walesissa. Vuonna 2013 Liiri-Majava palkittiin Turun Teatterisäätiön tunnustuspalkinnolla pukusuunnittelusta musikaalissa JEKYLL & HYDE (Turun Kaupunginteatteri).

Marko Autio, kasvokuva
Marko Autio
korrepetiittori, kuoromestari
Marko Autio, kasvokuva
Marko Autio
korrepetiittori, kuoromestari

Pianisti-kapellimestari-säveltäjä Marko Autio opiskeli Sibelius-Akatemiassa, josta valmistui musiikin maisteriksi 1997. Hän sai toisen palkinnon Kangasniemen liedpianistikilpailussa vuonna 1994 ja on sen jälkeen esiintynyt solistina, kamarimuusikkona ja liedpianistina Suomessa ja ulkomailla. Autio toimi Turun kaupunginteatterin kapellimestarina 1993-2004. Hän debytoi maaliskuussa 2007 TFO:n kapellimestarina. Autio on johtanut lukuisia ooppera-, operetti- ja musikaaliproduktioita. 

Kahden oopperan, Adalminan Helmi ja Logicomix lisäksi Aution sävellystuotannosta löytyy paljon piano-, laulu- ja kamarimusiikkia. Hänen sävellyksiään on esitetty Suomen lisäksi Ruotsissa ja Saksassa.

Autio työskentelee taiteellisen työnsä ohella Turun konservatorion ja musiikkiopiston koulutuspäällikkönä.

Teokset

Cavalleria rusticana ja Pajazzo - Italialaisen verismin merkkiteokset

Oopperaan ovat perinteisesti kuuluneet historialliset, mytologiset ja eksoottiset aiheet, joissa seikkailevat elämää suuremmat sankarit ja jumalolennot. Tähän traditioon tuli muutos 1800-luvun lopussa "verismiksi" kutsutun tyylisuuntauksen myötä. Ajan realistisen kirjallisuuden innoittamana italialaiset säveltäjät käänsivät katseensa siihen, mitä tapahtui heidän omana aikanaan tavallisen kansan ja syrjäytyneiden ihmisten keskuudessa.

Verismillä oli edeltäjänsä Ranskassa, Bizet'n Carmenissa. Italiassa se muotoutui 1890-luvun alussa Pietro Mascagnin Cavalleria rusticanan ja Ryggero Leoncavallon Pajazzon myötä, ja veristisiä piirteitä on myös mm. Puccinin, Giordanon ja Cilean oopperoissa.

 Verismi vaikutti aihevalintojen lisäksi teosten käsittelytapaan. Verististen oopperoiden musiikki jatkaa italialaisen oopperan myöhäisromanttista, melodisesti vuolasta linjaa mutta usein dramaturgisesti tiiviimmässä muodossa. Aidoimmin verismi elää Cavalleria rusticanassa ja Pajazzossa, joita on New Yorkissa 1893 olleesta yhteisproduktiosta lähtien esitetty usein teosparina. Kummassakin rakkaus ja väkivalta kietoutuvat tiiviiksi intohimodraamaksi.

 Vaikka musiikillinen kehitys vei 1900-luvulla eroon romantiikasta, pysyi verismin aihepiiri elossa. Tavalliset ihmiset olivat tulleet pysyvästi osaksi oopperoiden henkilögalleriaa.

Teksti: Kimmo Korhonen

Pietro Mascagni (1863-1945)​​​​​​​:
Cavalleria rusticana

Pietro Mascagnin (1863-1945) esikoisooppera Cavalleria rusticana (Maalaisritarillisuus) oli verismin avausteos. Se oli yksi kolmesta palkitusta teoksesta nuorille säveltäjille suunnatussa oopperasävellyskilpailussa. Ensi-ilta Roomassa toukokuussa 1890 oli menestys, ja teos vakiinnutti nopeasti asemansa. Yksikään Mascagnin myöhemmistä oopperoista ei yltänyt lähellekään sen menestystä.

Italialaisen realismin mestarin Giovanni Vergan näytelmään perustuva Cavalleria rusticana herättää eloon sisilialaisen kylän elämän, sen pääsiäissunnuntain seesteisen pinnan alla vellovat tunnekuohut. Se on Pajazzoon verrattuna draamallisesti suoraviivaisempi ja maanläheisempi. Vaikka musiikki tiivistyy kuoroihin ja aariamaisiin laulukohtauksiin, jokainen niistä tuo tarinaan oman joko paikallisväriä, tunnelmaa tai tarinaa tukevan elementtinsä. Musiikissa on myös kansallisia aineksia, esimerkiksi Turiddun avauslaulu "O, Lola" on tyyliltään siciliano.

Alkupuolen kohtauksissa rakentuu kuva pinnan alla kytevistä jännitteistä. Kyläyhteisön uskonnollisuus tulee esiin vakaaksi kasvavassa upeassa pääsiäishymnissä. Santuzza on draaman ydinhenkilö, se jonka kautta tapahtumia eniten koetaan. Hänen tunteensa purkautuvat esiin aariamaisessa laulussa "Voi lo sapete". Draaman ytimessä ollaan Santuzzan ja Turiddun laajassa kohtauksessa, jota tihentää Lolan lyhyt väliintulo, sekä Santuzzan ja Alfion duetossa.

Oopperan tunnetuin jakso on orkesterin lyyrisen kaunis Intermezzo. Seesteisyydessään se luo harhaanjohtavan levollisen tunnelman, jota vasten finaalin purkaukset, varsinkin Turiddun sydäntäsärkevät jäähyväiset äidilleen ("Mama, quel vino è generoso), tuntuvat entistäkin pakahduttavammilta.

Teosesittely: Kimmo Korhonen

Ruggero Leoncavallo (1850-1919):
Pajazzo

Cavalleria rusticanan menestys sai Ruggero Leoncavallon (1850-1919) säveltämään oman veristisen oopperansa Il pagliaccin (Pajazzo), johon hän laati libreton itse. Myös se oli suurmenestys ensi-illassaan Milanossa 1892, ja menestys on siitä lähtien jatkunut lakastumattomana. Mutta samoin kuin Mascagnin Cavalleria rusticana myös Pajazzo jäi säveltäjänsä ainoaksi ohjelmistoihin juurtuneeksi teokseksi.

Cavalleria rusticanan tapaan Pajazzon ytimenä on mustasukkaisuusdraama, mutta siihen verrattuna Pajazzossa asetelmaa rikastaa todellisuuden ja teatterin, eletyn ja näytellyn elämän sekoittuminen toisiinsa. Tätä korostavat sekä Tonion avauspuheenvuoro että Canion avausrepliikki, joissa tietoisesti avataan teoksessa koettavia tapahtumia.

Pajazzosta rakentuu musiikillisesti moni-ilmeinen kokonaisuus. Vastakkain asettuvat kuorokohtausten yhteisöllinen riemu ja yksilötason raastava draama. Musiikki soi läpisävellettynä kokonaisuutena, josta laulunumerot erottuvat omina yksikköinään, ja ihailemansa Wagnerin tapaan Leoncavallo tihentää merkityksiä muutamien johtoaiheiden soveltamisella.

Keskeisiä solistijaksoja ovat ensimmäisessä näytöksessä Neddan ihastuttava "ballatella" ("Qual fiamma – Stridono lassì"), hänen hehkuvan tunteikkaaksi kehkeytyvä duettonsa Silvion kanssa ("Nedda! Silvio!") sekä Canion riipaiseva "Vesti la giubba", yksi kaikkein kuuluisimmista tenoriaarioista. Intermezzon erottamassa lyhyemmässä toisessa näytöksessä teatteri ja todellisuus sekoittuvat toisiinsa, jolloin tragedia tehostuu kasvamalla esiin commedia dell arte -näytöksen komediallisesta kepeydestä.

Teosesittely: Kimmo Korhonen

SYNOPSIS
Cavalleria rusticana & Pajazzo

Cavalleria rusticana – synopsis

Yksinäytöksinen melodraama

Santuzza, nuori talonpoikaisnainen, sopraano
Turiddu, nuori talonpoika, tenori
Lucia, Turiddun äiti, altto
Alfio, ajuri, baritoni
Lola, Alfion vaimo, mezzosopraano

Turiddu on palannut armeijasta. Ennen armeijaan menoaan hänellä ollut suhde kauniin Lolan kanssa, mutta hänen poissaollessaan Lola on avioitunut ajuri Alfion kanssa. Turiddu on luvannut mennä naimisiin Santuzzan kanssa, mutta Lola on mustasukkainen ja viettelee Turiddun.

Santuzza etsii Turiddua, jonka Lucia kertoo menneen naapurikylään hakemaan viiniä. Santuzza kuitenkin epäilee Lucian valehtelevan, ja Alfio kertookin nähneensä Turiddun talonsa lähettyvillä. Kun kylänväki menee pääsiäiskirkkoon, Santuzza kertoo Lucialle pelkäävänsä, että Turiddu on hylännyt hänet ja ajautunut taas yhteen Lolan kanssa.

Santuzza syyttää Turiddun käyneen Lolan luona, mutta tämä kieltää kaiken. Lola saapuu paikalle hyräillen lemmenlaulua ja menee kirkkoon. Lyhyen riidan jälkeen Turiddu jättää Santuzzan ja rientää Lolan perässä kirkkoon.

Santuzzan rakkaus kääntyy raivoksi. Alfio saapuu paikalle, ja Santuzza kertoo tälle, että Lola pettää tätä Turiddun kanssa. Alfio raivostuu ja vannoo vuodattavansa verta ennen kuin päivä päättyisi.

Intermezzo.

Kirkonmenojen jälkeen Turiddu kutsuu kyläläiset juomaan viiniä kanssaan, myös Alfion, joka kuitenkin kieltäytyy viinistä ja kertoo, että se olisi hänelle myrkkyä. Naiset vievät Lolan pois paikalta. Alfio ja Turiddu syleilevät, ja Turiddu puree vanhan tavan mukaan Alfion korvaa merkiksi haastamisesta kaksintaisteluun.

Turiddu pyytää Luciaa pitämään huolta Santuzzasta, jos hän ei palaisi. Hän jättää jäähyväiset Lucialle ja lähtee kohtaamaan Alfion. Naiset kerääntyvät yhteen. Äkkiä matkan päästä kuuluu huuto: "Turiddu on tapettu!"

Pajazzo – synopsis

Prologi ja kaksinäytöksinen draama

Canio, kiertävän teatteriseurueen johtaja (näytelmässä Pajazzo), tenori
Nedda, Canion vaimo (näytelmässä Colombina), sopraano
Tonio, ilveilijä (näytelmässä Taddeo), baritoni
Beppe, ilveilijä (näytelmässä Harlekiini), tenori
Silvio, talonpoika, baritoni

Prologi

Tonio tulee lavalle ja kertoo, että draama, jonka yleisö on näkevä, on yhtä totta kuin elämä.

I näytös

Kylänväki kerääntyy paikalle vastaanottamaan kiertelevää teatteriseuruetta. Canio kutsuu kyläläisiä illan esitykseen, joka kertoo Pajazzosta ja kostosta. Kyläläiset kutsuvat Canion ja Beppen tavernaan ja kiusoittelevat Caniota siitä, että Tonio suunnittelee suhdetta Neddan kanssa. Canio toteaa, että vaikka hän näytelmässä joutuu Pajazzona kärsimään Neddan uskottomuudesta, oikeassa elämässä hän ei sellaiseen alistuisi.

Neddaa kauhistuttaa Canion mustasukkaisuus. Hän torjuu Tonion lähestymisyrityksen. Silvio tulee tavernasta ja pyytää Neddaa karkaamaan kanssaan. Tonio kuulee keskustelun ja varoittaa Caniota. Raivostunut Canio yrittää selvittää Neddan rakastajan henkilöllisyttä, mutta Silvio ehtii pakoon, eikä Nedda suostu kertomaan rakastajansa nimeä. Beppe kertoo Caniolle, että rakastaja tulee varmasti illalla paikalle. Tunteiden myllertäessä Canio alkaa valmistautua illan esitykseen.

II näytös

Nedda kerää Colombinaksi pukeutuneena rahaa kyläläisisltä ja kuiskaa varoituksen Silviolle. Sitten näytelmä perinteisen commedia dell'arten tapaan alkaa:

Colombina (Nedda) odottelee rakastajaansa Harlekiinia (Beppe), joka tulee laulamaan hänelle serenadin. Taddeo (Tonio) palaa ja tunnustaa rakkautensa "viattomalle" Colombinalle, joka kuitenkin pilkkaa häntä. Harlekiini tulee sisään ja ajaa Taddeon pois.

Harlekiini ja Colombina ruokailevat, kun Taddeo tulee ilmoittamaan, että Colombinan mies Pajazzo (Canio) on tulossa takaisin. Harlekiini pakenee, mutta Pajazzo ehtii kuulla Colombinan huutavan pakenevalle Harlekiinille samat sanat kuin aiemmin Nedda oli huutanut Silviolle. Pajazzo/Canio ei pysty yrityksistään huolimatta pysymään roolissaan ja ryhtyy vaatimaan Colombina/Neddalta tämän rakastajan nimeä.

Nedda yrittää saada Caniota takaisin rooliin ja kutsuu tätä Pajazzoksi, mutta tämä vastaa: "En ole Pajazzo!" Katsojat ihailevat Canio/Pajazzon eläytymistä. Nedda myöntää, että hän on Colombinana tavannut Harlekiinia. Canio ei enää tiedosta olevansa näytelmässä ja vaatii Neddalta rakastajan nimeä. Lopulta Canio iskee puukon Neddan rintaan. Silvio rientää Neddan avuksi, mutta Canio surmaa hänetkin.

"La commedia è finita!" (Näytelmä on päättynyt!)

Teksti: Kimmo Korhonen