Adrian Ibanez-Resjan

Tämä on mennyt tapahtuma.

Vain verkkokonsertti: Humoreskeja

Koronarajoitusten takia konsertti lähetetään ainoastaan verkkokonserttina. Verkkolähetyksen seuraaminen on maksutonta.

Jaana Haanterä kapellimestari 
Adrian Ibañez-Resjan, viulu
Turun filharmoninen orkesteri

Jouni Kaipainen: North by North-East op. 63
Jean Sibelius: Kuusi humoreskia op. 87 & 89
Jean Sibelius: Sinfonia nro 6 d-molli op. 104

Sibeliuksen humoreskit pitävät kuulijan otteessaan. Ketterät ja monipuoliset teokset tulkitsee turkulaissyntyinen viulisti Adrian Ibañez-Resjan. Sibeliuksen seitsemästä sinfoniasta kuudes on kuulain ja puhtain klassisin, ja tarjoaa humoreskeille hyvän vastaparin. Konsertin aloittava North by North-East vie kuulijan pohjoiseen ja karun luonnon helmaan. Kotimaisen musiikin illan johtaa niin viulistina kuin kapellimestarinakin merkittävää uraa luonut Jaana Haanterä.

Esiintyjät

kapellimestari Jaana Haanterä
Jaana Haanterä
kapellimestari
kapellimestari Jaana Haanterä
Jaana Haanterä
kapellimestari

Kapellimestari ja viulisti Jaana Haanterä on suorittanut Sibelius-Akatemiassa viuludiplomin maisterin tutkinnon vuonna 1981. Haanterä on opiskellut lisäksi Moskovan Tsaikovski-konservatoriossa professori Igor Bezrodnyn johdolla vuosina 1981-1983. Yksityisopintoja Haanterä on suorittanut Indianan yliopistossa Bloomingtonissa vuosina 1985-1986. Kamarimusiikkiopintoja Haanterä on tehnyt Kölnin musiikkikorkeakoulussa vuosina 1982 sekä 1986.

Kapellimestaridiplomin Haanterä suoritti ensimmäisenä suomalaisena naisena Sibelius-Akatemiassa professori Jorma Panulan johdolla vuonna 1991. Kandidaatin tutkinnon barokkiviulussa Haanterä suoritti keväällä 2017 NOVIA Pietarsaaressa lehtori Kreeta-Maria Kentalan johdolla.

Jaana Haanterä on opettanut viulunsoittoa Sibelius-Akatemiassa vuosina 1986-1994, toiminut lehtorina Turun konservatoriossa vuosina 1984-1985 ja Kokkolan konservatorion yliopettajana vuosina 1994-1996. Vuosina 2013-2020 Haanterä toimi viulunsoiton lehtorina Tampereen konservatoriossa.

Haanterällä on laaja kokemus kamarimuusikkona toimimisesta muun muassa Kuhmon, Helsingin, Naantalin, Turun, Sysmän, Nilsiän, Lemin, Kokkolan, Savonlinnan sekä Mustasaaren musiikkijuhlilla. Solistina hän on esiintynyt Helsingin kaupunginorkesterin, Turun filharmonisen orkesterin, Tapiola Sinfoniettan, Seinäjoen kaupunginorkesterin, Lappeenrannan kaupunginorkesterin, Rovaniemen kaupunginorkesterin, Tampere Filharmonian sekä Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin kanssa. 

Kapellimestarina Haanterä on esiintynyt Tampere Filharmonian, Radion sinfoniaorkesterin, Ukrainan radio-orkesterin, Lapin kamariorkesterin, Porin oopperan, Turun soitannollisen seuran orkesterin, Umeå  Musikaliska Sällskapets Symfoniorkesterin sekä  Kokkolan, Hyvinkään, Porin, Vaasan, Pietarsaaren, Lappeenrannan, Lahden sekä Jyväskylän kaupunginorkesterin edessä.

Jaana Haanterä on toiminut taiteellisena johtajana Savonlinnan orkesterissa, Tampere Chamber-kamariorkesterissa sekä Tampereella Pyynikin Festivaaliorkesterissa. Hän on opettanut ja johtanut Oriveden, Riistaveden, Kälviän ja Sastamalan musiikkileireillä. Haanterä on levyttänyt Astor Piazzollan musiikkia In Time-yhtyeen kanssa Tampere Filharmonian kapellimestarina. Haanterä on kantaesittänyt edesmenneen aviopuolisonsa Jouni Kaipaisen musiikkia sekä viulistina että kapellimestarina.

 Haanterä on saanut 2. palkinnon Juhani Heinosen viulukilpailussa Jyväskylässä 1977 sekä 2. palkinnon Tulindberg-jousikvartettikilpailussa Oulussa 1982. Hän on toiminut Valtion taidetoimikunnassa vuosina 2017-2018.

viulisti Adrian Ibanez-Resjan
Adrian Ibañez-Resjan
viulu
viulisti Adrian Ibanez-Resjan
Adrian Ibañez-Resjan
viulu

 Adrian Ibañez-Resjan syntyi vuonna 1997 Turussa venäläis-espanjalaiseen muusikkoperheeseen. Hän aloitti viulunsoiton kolmevuotiaana isoisänsä Araik Resjanin opastuksella. Ibañez-Resjan on opiskellut Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolla Réka Szilvayn ja Laura Vikmanin johdolla, ja mestarikursseilla häntä ovat ohjanneet muun muassa Ana Chumachenko, Elina Vähälä, Zakhar Bron ja Miriam Fried.

Ibañez-Resjan on debytoinut jo neljävuotiaana Turun ja Mäntän musiikkijuhlilla ja on esiintynyt muun muassa Turun filharmonisen orkesterin, Jyväskylä Sinfonian ja Sinfoniaorkesteri Vivon solistina. Hän on saanut erikoispalkinnon Oistrakh-kilpailussa Moskovassa vuonna 2006 ja toisen palkinnon Bukarestin kansainvälisessä viulukilpailussa vuonna 2007. Ibañez-Resjan voitti Jyväskylän viulukilpailun vuonna A-sarjan vuonna 2009 ja B-sarjan vuonna 2012. Hän sai ensimmäisen palkinnon kansainvälisessä Grand Prize Virtuoso -kilpailussa vuonna 2015 sekä Kuopion viulukilpailussa vuonna 2020. 

Adrian on ollut nuorena taiteilijana Menuhin-festivaalilla vuonna 2016 sekä Kuhmon kamarimusiikkifestivaalilla vuosina 2016-2019. Hän on ollut myös Gustav Mahler Jugendorchesterin jäsenenä kiertueella vuonna 2019. Ibañez-Resjan on opiskellut Münchenin musiikkikorkeakoulussa Christoph Poppenin ja Lena Neudauerin johdolla. Sibelius-Akatemiassa häntä opettaa Päivyt Meller. Nuori viulisti sai vuonna 2020 lainaksi Sibelius-Akatemian omistaman Stradivari-viulun vuodelta 1691. 

Teokset

Jouni Kaipainen (1956-2015):
North by North-East op. 63

Jouni Kaipainen kuului keskeisenä hahmona 1980-luvun suomalaisen modernismin uutta aaltoa nostattaneeseen nuorten säveltäjien ryhmään. Hänen musiikillinen ajattelunsa koki kuitenkin 1990-luvun alussa murroksen, kun hän luopui – niin kuin hän itse muotoili - "vanhentuneen akateemisen modernismin dogmeista". Kaipaisen tuotannon ytimen muodostavat neljä sinfoniaa, konsertot ja seitsemän jousikvartettoa. Näiden luonteeltaan abstraktien teoslajien rinnalla hän sävelsi myös vapaamuotoisemmin hahmoteltuja ja otsikoituja teoksia, jotka eivät ole varsinaista ohjelmamusiikkia romantiikan ajan musiikin tapaan mutta joiden assosiaatiomaailma avautuu tavalla tai toisella puhtaan soivan todellisuuden ulkopuolelle.

Orkesteriteoksessa North by North-East (2001) otsikon innoittajana on ollut Alfred Hitchcockin klassikkoelokuva North by Northwest (1959; Vaarallinen romanssi). Kaipainen on puhunut teoksen yhteydessä enemmän tai vähemmän vertauskuvallisesta junamatkasta kohti pohjoista, ja myös Hitchcockin elokuvassa matkataan junalla. Toisena taustainnoittajana on Kaipaisen mukaan ollut luonto. Teoksen "matkan" ja "luonnon" ei kuitenkaan tarvitse jäädä pelkiksi ulkoisiksi kokemuksiksi, sillä ne voidaan kokea myös sielullisen tapahtumisen, sisäisen matkan metaforaksi.

North by North-East hahmottuu selkeästi eteneväksi kaarrokseksi. Se aloittaa matkansa alkujakson maalailevista sävyistä, etenee erilaisten sointimaisemien läpi, kiinteytyy temaattisiksi aihelmiksi ja tihenee rientoisaksi allegroksi, kunnes viimeisen huipentavan nousun jälkeen matkanteko tasaantuu loppusivujen rauhalliseen pyöristykseen.

Teosesittely: Kimmo Korhonen

Jean Sibelius (1865-1957):
Kuusi humoreskia viululle ja orkesterille op. 87 ja 89

op. 87
nro 1 d-molli
nro 2 D-duuri

op. 89
nro 1 g-molli
nro 2 g-molli
nro 3 Es-duuri
nro 4 g-molli

"Uneksinut olevani kaksitoistavuotias ja virtuoosi", kirjoitti Sibelius päiväkirjaansa helmikuussa 1915, kesken viidennen sinfonian sävellystyön. Viulunsoittoon kohdistuneet virtuoosihaaveet eivät jääneet pelkäksi nostalgiaksi, sillä näihin aikoihin hän oli ryhtynyt työstämään sinfonian rinnalla viulusonatiinia ja suunnittelemaan toisen viulukonserton, "concerto liricon" säveltämistä.

"Concerto lirico" eli lyyrinen konsertto ei koskaan valmistunut, mutta viulistisesta innoituksesta Sibelius ei silti luopunut. Muutamia vuosia myöhemmin hän sävelsi viululle ja orkesterille kuusi humoreskia (1917-18), ja on mahdollista, että lyyriseen konserttoon ajateltuja aineksia kulkeutui niihin. Sittemmin Sibelius hyödynsi toteutumatta jääneen konserton aiheita kuudennessa sinfoniassa (1923).

Sibelius on tarkoittanut humoreskit yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, vaikka ne julkaistiin ilmeisesti erehdyksessä kahteen opukseen jaettuina. Teokset ovat viulistisesti kiitollisia, hetkittäin taiturillisiakin, ja voi aistia, että säveltäjällä oli läheinen suhde instrumenttiin. Kappaleiden ilmaisu ulottuu eloisasta tanssillisuudesta lyyriseen mietiskelyyn, ja tunnelmat häilyvät valon ja varjon tai niin kuin Sibelius totesi "elämäntuskan ja auringonpilkahdusten" välillä. Otsikko viittaakin enemmän 1800-luvun alun saksalaisen kirjallisuuden sadunomaisiin fantasiatarinoihin kuin varsinaiseen humoristisuuteen tai koomisuuteen.

Teosesittely: Kimmo Korhonen

Jean Sibelius (1865-1957):
Sinfonia nro 6 d-molli op. 104

Allegro molto moderato
Allegretto moderato
Poco vivace
Allegro molto

Alkuvuodesta 1923 valmistunut kuudes sinfonia on puhdaspiirteisessä kauneudessaan ajattomin ja hioutunein Sibeliuksen sinfonioista. Sitä hallitsee taianomainen valohämy, jonka alle jyrkimmät vastakohdat tuntuvat taittuneen ja joka antaa valoisimmillekin jaksoille omaa himmeää hohdettaan. Ilmaisultaan se on klassisen tasapainoinen mutta vailla ajan uusklassismin ironisuutta. Osaltaan tätä korostaa sinfonian modaalinen väritys eli tukeutuminen perinteisiin kirkkosävellajeihin; sinfoniassa ei ole etumerkintää, mutta C-duurin sijasta pääsävellaji on d-doorinen. Tärkeän ulottuvuuden muodostaa myös teosta värittävä jousisointi ja kudoksen hienostunut polyfonia.

Sinfonian neljä osaa muodostavat tasapainoisen ja sopusuhtaisen kokonaisuuden. Ensiosa alkaa seesteisenä jousitekstuurina, josta varsinainen nopea liikerytmi purkautuu esiin. Aihelmat liittyvät toisiinsa luontevasti kuin oksat puunrunkoon, ja yhtä luontevia ovat myös siirtymät osan pääjaksojen välillä.

Toinen osa saa tempomääreestään "Allegretto moderato" huolimatta hitaan osan aseman. Muodoltaan se on vapaasti hahmoteltu muunnelmasarja. Kolmantena oleva scherzo tuo teokseen vahvan energisoivan elementin.

Finaalin alkujaksoa hallitsee soitinryhmien rauhallinen keskustelu, mutta keskitaitteessa puhkeaa esiin kiihkeä draama, jonka kromaattinen kuohunta luo vahvan kontrastin teosta hallitsevaan modaalisuuteen. Loppujaksossa tunnelmat hiipuvat, mutta vaikutelma ei ole traaginen neljännen sinfonian tapaan vaan surumielisen nostalginen. "Kun varjot pitenevät", kiteytti Sibelius.

Teosesittely: Kimmo Korhonen