Tämä on mennyt tapahtuma.
Vain verkkokonsertti: Pääsiäiskonsertti 2021
Koronarajoitusten takia konsertti lähetetään ainoastaan verkkokonserttina. Verkkolähetyksen seuraaminen on maksutonta.
Juha Kangas, kapellimestari
Piia Komsi, sopraano
Essi Luttinen, mezzosopraano
Turun filharmoninen orkesteri
Pēteris Vasks: Musica Dolorosa
Giovanni Battista Pergolesi: Stabat Mater
Pitkäperjantain konsertissa tähtinä loistavat Pia Komsi ja Essi Luttinen. Pergolesin Stabat Mater on hiljaisen viikon suosituimpia ja soitetuimpia teoksia. Kirkkomusiikkiteos perustuu 1200-luvulta peräisin olevaan hymniin, joka kertoo Marian kärsimyksistä Jeesuksen ristin äärellä. Myös Vasksin jousiorkesterille sävelletty Musica Dolorosa kuvailee eräänlaista kärsimystä ja syvällinen teos on omistettu säveltäjän sisaren muistolle.
Esiintyjät
Juha Kangas opiskeli viulunsoittoa Onni Suhosen oppilaana Sibelius-Akatemiassa ja toimi viisi vuotta alttoviulistina Helsingin kaupunginorkesterissa, minkä jälkeen hän siirtyi viulupedagogiksi Keski-Pohjanmaan musiikkiopistoon (1972–86). Opetustyönsä ohessa Kangas perusti vuonna 1972 Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin, jonka taiteellisena johtajana hän toimi vuoden 2008 loppuun asti. Hän on nykyisin orkesterin kunniakapellimestari.
Kangas toimi Turun filharmonisen orkesterin päävierailijana 2001–2011 ja hän vierailee säännöllisesti eri orkestereiden kapellimestarina kotimaassa ja Baltian maissa.
Juha Kangas vastaanotti Suomen säveltaiteilijain valtionpalkinnon 1992. Vuonna 1998 hänelle myönnettiin Latvian Suuri musiikkipalkinto, Pro Finlandia -mitali ja Suomi-palkinto, ja vuonna 1999 hän sai virolaisen Heino Eller -palkinnon. Kankaalle myönnettiin professorin arvonimi vuonna 2010.
Koloratuurisopraano Piia Komsin ääni on harvinaislaatuinen niin rekisterin laajuuden, sointivärien kirjon, dynaamisen skaalan kuin ilmiömäisen notkeudenkin osalta. Harvinaisen laajan ohjelmistonsa barokista nykymusiikkiin ja syvällisen muusikkoutensa ansiosta hän on kansainvälisesti kysytty sopraano, ja monet nykysäveltäjät ovat kirjoittaneet teoksia hänen äänelleen. Sellistinä muusikonuransa aloittanut Piia Komsi esiintyy myös maailman ainoana koloratuurisopaanosellistinä samaan aikaan sekä laulaen että soittaen hänelle sävellettyjä teoksia.
Komsin uusimpia kiitettyjä oopperaroolejaan ovat olleet Medea (Medeamaterial), Venus/Gepopo (Le Grand Macabre), Pamina (Taikahuilu), selloa soittava Kraut-tytär (Ahti Karjalainen – elämä ja teot) sekä Brünnhilde (Ring Saga). Piia Komsin viimeisin cd on uusi taltiointi Zoltán Jeneyn teoksesta Wohin (Presto Classical).
2018 Italian arvostettu Franco Abbiati -palkinto parhaasta nykyoopperan kantaesityksestä (2017) myönnettiin Dusapinin teokselle Medea, jossa Komsi lauloi pääroolin.
2019 Piia Komsi oli ehdolla vuoden 2019 naislaulajaksi ”Sängerin des Jahres” Opus Klassikin arvostetulla listalla levytyksestään ”Die schrecklich-gewaltigen Kinder” (Rolf Riehm). Hänet palkittiin vuonna 2017 Italiassa parhaasta nykyoopperaesitysroolista (Medea/Pascal Dusapin) Abbiati-palkinnolla, joka on Italian “oopperoiden Oscar-palkinto”. Hänen levytyksiään on myös palkittu muun muassa Emma-palkinnolla. Komsin uusimmat levytykset ovat Rolf Riehmin Die Schreckliche gewaltige Kinder (WERGO) ja Vinko Globokarin Exil3 (NEOS).
Tulevina kausina 2020-2022 Piia Komsi esittää pääroolit kahdessa uudessa kantaesityksessä, Heinz-Juhani Hofmannin teoksessa Ooppera Hypatia Aleksandrialaisesta (Espoon Kaupunginteatteri) sekä Paola Livorsin teoksessa Ooppera-tanssiteos Medusa.
Lisäksi Piia Komsilla on vuonna 2020 menossa levytysporojektit Anton Webernin lauluista ja Heinz-Juhani Hofmannin sooloteoksista.
Essi Luttinen on poikkeuksellisen monialainen ja ilmaisuvoimainen mezzosopraano. Hänen ohjelmistonsa on laaja ulottuen varhaisesta barokista nykymusiikkiin, ja hän on yhtä kysytty esiintyjä niin konserttilaulajana kuin musiikkiteatterin eri muodoissa. Artistina Essi Luttinen pyrkii etsimään myös epätavallisia ja perinteitä rikkovia ilmaisutapoja. Hänen ohjelmistoonsa kuuluu paljon nykyteoksien kantaesityksiä, ja Ooppera Skaalan, nykyoopperaan keskittyvän ensemblen taiteellisena johtajana hän on ollut mukana luomassa ja toteuttamassa kokonaan uusia musiikillisia ja esityksellisiä innovatiivisia konsepteja.
Oopperatehtävissä Essi Luttinen on vieraillut mm. Suomen Kansallisoopperassa, Savonlinnan Oopperajuhlilla, Bergen Nasjionale Operassa, Oulun, Turun, Jyväskylän, Tampereen ja Vaasan oopperoissa sekä Ilmajoen musiikkijuhlilla.
Essi Luttinen on voittanut ensimmäisen palkinnon Taidekeskus Salmelan Merikanto-laulukilpailussa sekä toisen palkinnon Lappeenrannan Valtakunnallisissa laulukilpailuissa. Lisäksi hänelle on myönnetty Karita Mattila -palkinto.
Teokset
Latvialainen Pēteris Vasks on noussut 1990-luvulta lähtien kotimaansa itsenäistyttyä yhdeksi kansainvälisesti tunnetuimmista ja esitetyimmistä nykysäveltäjistä. Kuulijoihin on vedonnut erityisesti hänen musiikkinsa voimakas tunnelataus. Hän liikkuu säveltäjänä poikkeuksellisen laajalla tyyliasteikolla ja on varsinkin myöhemmässä tuotannossaan saattanut sulauttaa mukaan myös perinteisempiä, jopa aivan tonaalisia aineksia. Erilaisten tyyliainesten yhdistelijänä hän on tyypillinen oman postmodernin aikamme edustaja.
Vaikka Vasks on korostanut yhteisöllisten tuntojen merkitystä teostensa taustalla, hänen tuotannossaan on myös aivan yksityisistä impulsseista syntyneitä teoksia. Sellainen on jousille sävelletty Musica dolorosa vuodelta 1983. Se on sävelletty pian hänen sisarensa kuoleman jälkeen ja omistettu tämän muistolle. "Se on traagisin opukseni, ainoa jossa ei ole lainkaan optimismia tai toivoa - vain tuskaa", on Vasks todennut.
Syvän surumielinen, paikoin suorastaan valituslaulun sävyä saava tunnelmaa hallitsee teosta alkutahdeista lähtien. Usein esiintyvänä elementtinä ovat pizzicatot, jotka on monesti tulkittu sydämenlyönnin symboleiksi mutta jotka tuntuvat ajoittain myös painostavilta. Teos saa vähitellen aktiivisemman luonteen, tunnelma tihentyy ja valitus purkautuu lopulta raastaviksi tuskan huudoiksi. Sellon sooloa, kuin epäilevän sielun yksinpuhelua, seuraa intensiiviseksi kasvava loppujakso, joka sekään ei tuo lohtua teoksen traagisiin tuntoihin.
Teosesittely: Kimmo Korhonen
1. "Stabat Mater Dolorosa", duetto
2. "Cujus animam gementem", sopraanoaaria
3. "O quam tristis et afflicta", duetto
4. "Quae moerebat et dolebat", alttoaaria
5. "Quis est homo", duetto
6. "Vidit suum dulcem natum", sopraanoaaria
7. "Eja mater fons amoris", alttoaaria
8. "Fac ut ardeat cor meum", duetto
9. "Sancta mater, istud agas", duetto
10. "Fac ut portem Christi mortem", alttoaaria
11. "Inflammatus et accensus", duetto
12. "Quando corpus morietur", duetto
Vaikka Giovanni Battista Pergolesin elämä katkesi traagisesti tuberkuloosiin vain 26-vuotiaana, hän on saanut pysyvän sijan musiikin historiassa. Tämän aseman on taannut kaksi lähtökohdiltaan hyvin erilaista teosta: koomisen oopperan perusteoksiin kuuluva intermezzo La serva padrona (1733) ja sykähdyttävä kirkkomusiikkiteos Stabat Mater (1736).
Neitsyt Marian murheesta Jeesuksen ristin äärellä kertova latinankielinen runo Stabat mater dolorosa on kuulunut kristilliseen liturgiaan jo 1400-luvulta lähtien, mutta itse teksti on peräisin jo 1200-luvun lopulta. Siihen on sävelletty useita kymmeniä ohjelmistoon jääneitä teoksia, joista Pergolesin teos kuuluu koskettavimpiin. Se valmistui vain hiukan ennen hänen kuolemaansa, ja vaikka se perustuu osittain jo aiemmin sävellettyyn materiaaliin, hän on sitä viimeistellessään, jo sairauden kohtalokkaasti heikentämänä, voinut eläytyä tekstin murheentäyteiseen maailmaan.
Pergolesin Stabat Mater on sävelletty intiimille esittäjistölle, jossa ovat vain kaksi laulusolistia (sopraano ja altto/mezzosopraano), jouset sekä basso continuo. Teos koostuu 12 osasta, joihin sisältyy sekä soolonumeroita että duettoja. Solistien puhdaslinjaiset ja sykähdyttävän kauniit melodialinjat ovat ilmaisun keskiössä. Uutta ajan kirkkomusiikissa oli teoksen tunteikkuus ja inhimillinen, lähes tunnustuksellinen sävy.
Pergolesin Stabat Mater saavutti suuren suosion pian säveltäjän kuoleman jälkeen ja levisi joka puolelle Eurooppaa. Turussakin sen esityksistä tuli jo 1790-luvulla tuolloisen Turun Soitannollisen Seuran lähes vuosittainen pääsiäisajan traditio.
Teosesittely: Kimmo Korhonen
1. Introduzione / Duetto (Soprano, Alto)
Stabat mater dolorosa
juxta crucem lacrymosa,
dum pendebat Filius;
Seisoi äiti tuskainen
vierellä ristin kyynelehtivänä,
sillä riippui hänen poikansa.
2. Aria (Soprano)
Cuius animam gementem,
contristantam et dolentem
pertransivit gladius.
Hänen sydämensä vaikeroivan,
murheellisen ja tuskaisen
lävisti miekka.
3. Duetto (Soprano, Alto)
O quam tristis et afflicta
fuit illa benedicta
mater Unigeniti!
Voi kuinka surullinen ja ahdistettu
oli tuo siunattu
ainosyntyisen pojan äiti!
4. Aria (Alto)
Quam maerebat et dolebat
et tremebat / pia mater, dum videbat
nati poenas inclyti.
Hän suri ja kärsi
ja vapisi nähdessään
kuuluisan poikansa piinan.
5. Duetto (Soprano, Alto)
Quis est homo, qui non fleret,
matrem Christi si videret
in tanto supplicio?
Quis non posset contristari
piam Matrem contemplari
dolentem cum Filio?
Pro peccatis suae gentis
vidit Jesum in tormentis
et flagellis subditum.
Kuka on ihminen, joka ei itkisi,
Kristuksen äidin kun näkee
niin suuressa tuskassa?
Kuka ei tuntisi sääliä
katsoessaan hurskasta äitiä
suremassa poikaansa?
Oman kansansa syntien tähden
hän näki Jeesuksen tuskissa
ja ruoskalle alistettuna.
6. Aria (Soprano)
Vidit suum dulcem natum
morientem, desolatum,
dum emisit spiritum.
Hän näki oman rakkaan poikansa
kuolevan hylättynä,
kun hän antoi henkensä.
7. Aria (Alto)
Eia mater, fons amoris,
me sentire vim doloris
fac, ut tecum lugeam!
Oi äiti, rakkauden lähde,
anna minun tuntea tuskasi voima
niin että voin surra kanssasi.
8. Duetto (Soprano, Alto)
Fac, ut ardeat cor meum
in amando Christum Deum,
ut sibi complaceam!
Anna sydämeni palaa
rakkaudesta Kristukseen, Jumalaan
niin että voin miellyttää häntä.
9. Duetto (Soprano, Alto)
Sancta Mater, istud agas:
Crucifixi fige plagas
cordi meo valide!
Tui nati vulnerati,
tam dignati pro me pati,
poenas mecum divide!
Fac me vere tecum flere,
crucifixi condolere,
donec ego vixero!
Juxta crucem tecum stare
te libenter sociare / et me tibi sociare
in planctu desidero.
Virgo virginum praeclara,
jam, ne sola sis amara,
fac me tecum plangere!
Pyhä Äiti, tee niin,
että painat Ristiinnaulitun haavat
lujasti sydämeeni.
Haavoittuneen poikasi,
joka kantoi minunkin kärsimykseni,
tuskat jaa kanssani.
Anna minun totisesti itkeä kanssasi,
Ristiinnaulitun tuskat jakaen
niin kauan kuin elän.
Ristin vierellä kanssasi seistä
ja jakaa sinun
valituksesi haluan.
Neitsyt, puhtain neitseiden joukossa,
älä ole minulle kova,
anna minun itkeä kanssasi.
10. Aria (Alto)
Fac, ut portem Christi mortem,
passionis fac consortem
et plagas recolere!
Fac me plagis vulnerari,
cruce hac inebriari,
ob amorem Filii. / et cruore filii!
Anna minun kantaa Kristuksen kuolema,
jakaa hänen kärsimyksensä,
ja haavat jälleen kokea.
Anna minun haavoittua hänen haavoistaan
ja ristin ottaa minut valtaansa
rakkaudesta poikaasi.
11. Duetto (Soprano, Alto)
Inflammatus et accensus
per te, virgo, sim defensus
in die judicii!
Fac me cruce custodiri,
morte Christi praemuniri,
confoveri gratia!
Kun olen liekeissä ja syttynyt,
sinä, Neitsyt, minua puolustat
tuomion päivänä.
Anna ristin varjella minua,
Kristuksen kuoleman minua vahvistaa,
ja armon suojella.
12. Duetto (Soprano, Alto)
Quando corpus morietur,
fac, ut animae donetur
paradisi gloria.
Amen
Kun ruumiini kuolee
suo että sielulleni annetaan
Paratiisin autuus.
Amen
iankaikkisesta iankaikkiseen.
Tekstin suomennos: Juhani Koivisto