Bjarke Mogensen

Tämä on mennyt tapahtuma.

Avoin kenraaliharjoitus: Sound and Simplicity

Kulttuurikorttilaiset ja koululais- ja päiväkotiryhmät pääsevät seuraamaan avoimia kenraaliharjoituksia maksutta.

Christian Kluxen, kapellimestari
Bjarke Mogensen, harmonikka

Claude Debussy: Faunin iltapäivä
Poul Ruders: Sound and Simplicity - Seven Pillars of Music for Accordion and Orchestra (Suomen ensiesitys)
Igor Stravinsky: Petruška

Tanskalainen harmonikkavirtuoosi Bjarke Mogensen on vakiinnuttanut paikkansa maailman konserttilavoilla. Vuonna 2012 hän voitti ensimmäisen palkinnon Euroopan yleisradiounionin New Talent -kilpailussa. Maanmies Rudersin Sound and Simplicity on kirjoitettu nimenomaan Mogensenille, ja teoksesta kuullaan Suomen ensiesitys. Turussa jo usean vaikuttavan ohjelmiston johtaneen Christian Kluxenin ilta alkaa Debussyn ikonisella sinfonisella runolla ja päättyy Stravinskyn räiskyvään ja temperamenttiseen Petruškaan.

Kenraaliharjoitukset

Kenraaliharjoitusten tarkka kesto vaihtelee illan konserttiohjelmasta ja esiintyjistä riippuen. Kenraaliharjoituksessa soitetaan konsertin ohjelmisto läpi. Kapellimestarista ja ohjelmistosta riippuen harjoitellaan myös osia tai stemmoja, tai osa ohjelmistosta jätetään pois tai soitetaan kevyemmin.

Kenraaliharjoitukset pidetään Turun konserttitalolla ellei toisin mainita. Konserttitalon ovet avataan n. klo 10.30, salin ovet vasta muutamaa minuuttia ennen harjoituksen alkua. Konserttitalon kahvila ei ole avoinna harjoitusten yhteydessä.

Koululais- ja päiväkotiryhmät

Koululais- ja päiväkotiryhmille avoin kenraaliharjoitus kestää noin 45 minuuttia. Vierailuun voi valmistautua ennakkomateriaalin avulla. Katso tarkemmat tiedot lasten ja nuorten sivustolta.

Esiintyjät

Christian Kluxen
Christian Kluxen
kapellimestari
Christian Kluxen
Christian Kluxen
kapellimestari

Christian Kluxen on Kanadan Victoria Symphonyn taiteellinen johtaja ja Norjan Arctic Philharmonicin ylikapellimestari. Kaudella 2014–15 hän oli Dudamel Fellow Los Angelesin filharmonisessa orkesterissa ja toimi Gustavo Dudamelin ja Esa-Pekka Salosen avustavana kapellimestarina.

Christian Kluxen on työskennellyt monien merkittävien orkestereiden kanssa ympäri Eurooppaa, mukaan lukien Lontoon filharmoninen orkesteri, Royal Philharmonic Orchestra, Göteborgin sinfoniaorkesteri ja Strasbourgin filharmoninen orkesteri. Kuluvalla kaudella hän debytoi Oregonin sinfoniaorkesterin, Bremenin filharmonisen orkesterin, Münchenin kamariorkesterin, Norrlands Operan sinfoniaorkesterin sekä Skotlannin kansallisen nuoriso-orkesterin kanssa.

Oopperalavalla Kluxen on johtanut kriitikoiden ylistämän Madama Butterflyn Tanskan kansallisoopperassa vuonna 2016 ja debytoinut Berliinissä johtaen Taikahuilun Komische Operissa. Vuonna 2017 Kluxen esitti menestyksekkäästi Lepakko-operetin Aarhus Symphonyn kanssa ja Ariadne auf Naxoksen Arctic Operan ja filharmonian kanssa. Kesällä 2019 hän tulkitsi Carmen-oopperan Tanskan Opera Hedelandissa, ja esittää Bizet´n teoksen myös Norjassa Arctic Operan ja filharmonian kanssa.

Vuonna 1981 Kööpenhaminassa syntynyt Christian Kluxenin yhteys kotimaahan on tärkeä osa hänen uraansa: hän on työskennellyt laaja-alaisesti ympäri Tanskaa, mukaan lukien Tanskan kansallisen sinfoniaorkesterin ja Kööpenhaminan filharmonisen orkesterin kanssa.

Bjarke Mogensen
Bjarke Mogensen
harmonikka
Bjarke Mogensen
Bjarke Mogensen
harmonikka

Vuonna 2011 Bjarke Mogensen voitti Tanskan radion P2–kanavan kamarimusiikkikilpailun MYTHOS-duollaan sekä Almeren kansainvälisen kamarimusiikkikilpailun. Vuonna 2012 hän voitti 1. palkinnon Euroopan yleisradiounionin ”New Talent” -kilpailussa Bratislavassa ja muutamaa vuotta myöhemmin Mogensen vastaanotti Tanskan musiikkikriitikoiden palkinnon, molemmat ensimmäistä kertaa harmonikalle.

Opiskeluvuosinaan Bjarke Mogensen antoi sooloresitaalidebyytin Weill Recital Hallissa New Yorkin Carnegie Hallissa ja esiintyi Euroopassa kuuluissa konserttipaikoissa kuten Amsterdamin Concertgebouwssa ja Lontoon Barbican Hallissa.

Mogensen on esittänyt kamarimusiikkia duona muun muassa viulisti Gidon Kremerin, viulisti Tatjana Masurenkon ja sellisti Andreas Brantelidin kanssa. Solistina hän on työskennellyt muun muassa Moscow Virtuosi orkesterin, Kremerata Baltica orkesterin, Slovakian kansallisen filharmonisen orkesterin, Tirolin sinfoniaorkesterin, Tanskan kansallisen sinfoniaorkesterin, Prahan radion orkesterin ja Kööpenhaminan filharmonisen orkesterin kanssa.

Bjarke Mogensen soittaa Mythos-merkin malli numero 5 harmonikkaa, jota usein sanotaan harmonikoiden Stradivariukseksi. Bjarke Mogensen on valmistunut Tanskan kansallisesta musiikkiakatemiasta solistiluokalta. Nyt hän toimii oppilaitoksessa harmonikansoiton ja kamarimusiikin apulaisprofessorina.

Tuleviin kohokohtiin kuuluvat Kanadan, Suomen ja Venäjän ensiesitykset Poul Rudersin harmonikkakonsertosta Sound and Simplicity, joka on jälleen yksi upea nimenomaan Mogensenille kirjoitettu ja omistettu harmonikkateos.

Teokset

Claude Debussy (1862-1918)
Preludi Faunin iltapäivä

Claude Debussy on yleisesti koettu musiikin impressionismin henkilöitymäksi. Tosin hän ei ollut erityisen ihastunut tästä määritelmästä ja totesi itse olevansa lähempänä symbolisteja. Kuvataiteesta lainatun termin käyttö hänen yhteydessään kuvastaa kuitenkin sitä, että hänen teostensa syntyheräte oli usein puhtaan musiikin ulkopuolella, maalaustaiteen lisäksi esimerkiksi kirjallisuudessa tai luonnonilmiöissä.

Debussyn impressionismi syttyi ensimmäisen kerran soimaan orkesteriteoksessa Faunin iltapäivä (1894). Sana "preludi" jäi pysyvästi teoksen otsikkoon, vaikka Debussy ei koskaan toteuttanut alkuperäistä ajatustaan kolmiosaisesta teoksesta (Prelude, Interlude, Paraphrase). Lisämääre on silti ainakin vertauskuvallisesti osuva, sillä teoksesta tuli alkusoitto jollekin paljon enemmälle, ja säveltäjä ja kapellimestari Pierre Boulez on todennut, että "kuten moderni runous on lähtöisin tietyistä Baudelairen runoista, yhtä oikeutettua on sanoa, että moderni musiikki syntyi Faunin iltapäivän myötä".

Faunin iltapäivän innoittajana on ollut symbolistirunoilija Stéphane Mallarmén samanniminen runo, joka kuvaa puoliksi unessa, puoliksi valveilla olevan faunin aistillisia tuntoja raukean helteisenä iltapäivänä. Teos kasvaa avauksen kuuluisasta huilusoolosta hienostuneen sävykkäin orkesterivärein maalatuksi sävelrunoksi, joka nousee muutamaan huipennukseen ja hiipuu lopulta kuuluvilta. Teos sai lisämainetta, kun legendaarinen tanssija Vaslav Nižinski laati siihen 1912 koreografian, joka herätti skandaalin avoimella eroottisuudellaan.

Teosesittely: Kimmo Korhonen

Poul Ruders (1949-)
Sound and Simplicity - Seven Pillars of Music for Accordion and Orchestra (Suomen ensiesitys)

Rain
Trance
Haiku
Smoke
Song Link
Twilight
Wolf Moon

Tämän vuoden maaliskuussa 70-vuotispäiviään viettänyt tanskalainen Poul Ruders kuuluu aikamme arvostetuimpiin pohjoismaisiin säveltäjiin. Hänen työssään on poikkeuksellista laaja-alaisuutta, ja hänen musiikkinsa ilmaisuasteikko ulottuu hiljaisesta mietiskelystä suurieleiseen draamaan ja yksinkertaisista tekstuureista monisäikeiseen kompleksisuuteen. Hänen mittavaan tuotantoonsa kuuluu oopperoita, viisi sinfonia, parisenkymmentä konserttoa, muita orkesteriteoksia sekä monipuolinen valikoima kamari- ja vokaalimusiikkiteoksia.

Rudersin uusimpaan tuotantoon kuuluva Sound and Simplicity – Seven Pillars of Music (2018) harmonikalle ja orkesterille on sävelletty tanskalaiselle Bjarke Mogensenille, jolla on teokseen yksinoikeus huhtikuussa 2019 olleesta kantaesityksessä kevääseen 2023. Teos muodostaa viimeisen osan Rudersin vapaamuotoisesta "harmonikkatrilogiasta", jonka aiempia teoksia ovat Serenades on the Shores of the Cosmic Ocean (2004) sekä Songs and Rhapsodies (2011).

Sound and Simplicityn nimi viittaa kahteen kirjalliseen innoittajaan: alkuosa Jane Austenin romaaniin Sense and Sensibility ja jälkiosa T. E. ("Arabian") Lawrencen sotamuistelmiin Seven Pillars of Wisdom. Silti mistään suorista ohjelmallisista viitteistä ei ole kyse. Ruders on todennut, että yksinkertaisuus (simplicity) on hyve, jota hän on taiteilijana alkanut arvostaa uran edetessä yhä enemmän, ja neljä konserton seitsemästä osasta on hänen mukaansa hyvin yksinkertaisia, toinen osa Trance jopa vain neljälle sävelelle rakentuva.

Teosesittely: Kimmo Korhonen

Igor Stravinsky (1882-1971)
Petruška

Igor Stravinskyn kolme Sergei Djagilevin Venäläiselle baletille (Ballets Russes) 1910-luvun alussa säveltämää balettia Tulilintu (1910), Petruška (1911) ja Kevätuhri (1913) nostivat hänet sensaatiomaisesti aikansa uuden musiikin kärkeen. Vaikka ne kaikki kuuluvat hänen ns. "venäläiseen kauteensa", jokaisella niistä on omanlaisensa profiili.

Petruška merkitsi teoskolmikossa välittävää niveltä siirryttäessä Tulilinnun värikylläisestä sadunomaisuudesta kohti Kevätuhrin rytmisesti hurmioitunutta primitivististä modernismia. Sen musiikki siirtyy tilanteesta toiseen usein jyrkkinä leikkauksina, ja siinä on sekä energistä elämänmyönteisyyttä että kulmikkaan naivistista huumoria. Sävellystyön alkuvaiheisiin kuulunut ajatus konserttikappaleesta pianolle ja orkesterille kuuluu paikoin pianon solistisuutena. Omaa väriään musiikille antavat tehokkaasti hyödynnetyt venäläiset kansansävelmät, joilla jo Tulilinnussa oli tärkeä rooli, kun taas kaksi itävaltalaisen valssisäveltäjän Joseph Lannerin sävelmää tuovat teokseen populääriä sävyä.

Petruška jakaantuu neljään yhtäjaksoisesti soitettavaan kuvaelmaan, jotka sijoittuvat pietarilaiselle torille. Teos kertoo kolmesta teatterinjohtajan omistamasta sätkynukesta - Petruškasta, ballerinasta ja maurista - jotka äkkiä heräävät eloon. Petruška ihastuu ballerinaan, joka puolestaan heittäytyy karkean ja typerän maurin syliin. Lopulta mauri surmaa mustasukkaisen Petruškan. Loppukohtauksessa teatterin johtaja näkee Petruškan kuitenkin pilkkaavan kaikkia niitä, joita hän on johtajana itse huijannut.

Teosesittely: Kimmo Korhonen