This is a past event.
Only online concert: A lyric piano evening
Eivind Aadland, conductor
Håvard Gimse, piano
Turku Philharmonic Orchestra
Richard Strauss: Prelude to the opera Capriccio
Wolfgang Amadeus Mozart: Piano Concerto no. 23 in A major
Ludwig van Beethoven: Symphony no 3 E-flat Major op. 55, Eroica
Lovely and inspiring music from the operas of Richard Strauss opens and closes this programme conducted by Eivind Aadland. Both Aadland and Gimse hail from Norway, whose most famous composer Edvard Grieg is featured here with his Lyric Suite, a set of four piano pieces arranged for orchestra. Gimse is one of Scandinavia’s leading pianists. He performed with the Turku Philharmonic to a full house in 2018 and returns now in Classical style with Mozart’s Piano Concerto no. 23.
Your safety is important to us. See safety instructions during corona time.
Artists
Kongsvingerissä Norjassa syntynyt Håvard Gimse on yksi Skandinavian maineikkaimmista pianisteista. Hänen repertuaarinsa käsittää yli 30 pianokonserttoa ja hän on tunnustettu sooloesiintyjä ja kamarimuusikko. Gimsen tuleviin debyytteihin kuuluvat esiintymiset Atlanta Symphonyn, Philharmonia Orchestran ja Orchestre Dijon Bourgognen kanssa sekä levyjulkaisu sellisti Truls Mørkin kanssa.
Gimse kuuluu pohjoismaiden merkittävimpiin levyttäviin taiteilijoihin. Hän on saanut lukuisia palkintoja ja loistavia arvosteluita. Gimselle on myönnetty Diapson d’Or ja Gramophone’s Editor’s Choice -kunnianosoitukset ja hänen levytyksensä Schubertin ja Schumannin musiikkia viulisti Henning Kraggerudin kanssa asetettiin ehdolle norjalaisen Spellemann-palkinnon saajaksi.
Pohjoismaissa Håvard Gimse on esiintynyt Tukholman kuninkaallisen filharmonisen orkesterin, Oslon ja Bergenin filharmonisten orkestereiden, Suomen ja Tanskan radion sinfoniaorkestereiden sekä Norrköpingin sinfoniaorkesterin kanssa. Lisäksi hän on esiintynyt Baltimoren ja Birminghamin sinfoniaorkestereiden, Royal Philharmonicin, Liverpoolin kuninkaallisen filharmonisen orkesterin, Prahan sinfoniaorkesterin, Frankfurtin radion sinfoniaorkesterin sekä Belgian kansallisen orkesterin kanssa.
Håvard Gimse on voittanut Steinway-palkinnon vuonna 1995, Grieg-palkinnon vuonna 1996, Sibelius-palkinnon vuonna 2004 ja Norjan kriitikoiden palkinnon vuonna 2011. Gimse toimii Oslon kamarimusiikkifestivaalin taiteellisessa johdossa. Lisäksi hän on Norjan musiikkiakatemian pianonsoiton professori.
Pieces
Allegro
Adagio
Allegro assai
Mozart kirjoitti useita pianokonserttoja jo 1770-luvulla Salzburgin-kaudellaan, mutta varsinaista kulta-aikaa hän vietti niiden parissa vasta asetuttuaan kesällä 1781 vapaaksi taiteilijaksi Wieniin. Yhdessä Es-duuri- ja c-molli-konserton kanssa A-duuri-konsertto kuuluu kolmen konserton ryhmään (nrot 22-24), jonka Mozart sävelsi talvella 1785-86 kevään paastokauden konsertteja varten. Samaan aikaan työn alla oli Figaron häät –ooppera.
Kolmesta konsertosta A-duuri-konsertto on olemukseltaan runollisin. Mozart jätti loistoa tuovat trumpetit ja patarummut pois ja vaihtoi oboet pehmeäsointisempiin klarinetteihin, joita hän käytti pianokonsertoissaan vain näissä kolmessa saman talven teoksessa. Puhaltimilla onkin teoksessa tärkeämpi ja itsenäisempi rooli kuin ajan orkesterimusiikissa oli tuolloin tapana.
Ensiosa alkaa kauniin tasapainoisella teemalla, jota on usein verrattu niin ikään A-duurissa olevien klarinettikvinteton ja –konserton avausteemoihin. Pianoesittelyssä Mozart tuo jousilla mukaan uuden teeman, joka nousee tärkeään asemaan kehittelyssä. Hidas osa on Mozartilla poikkeuksellisessa fis-mollissa ja kuuluu sisäistyneine pianomietiskelyineen ja hivelevine orkesteritekstuureineen hänen koskettavimpiin hitaisiin osiinsa. Finaali tempautuu elämänilossaan ja käänteidensä ylenpalttisessa runsaudessa irti hitaan osan tunnelmista. Mozartin keksintä viettää osassa riemujuhlaansa, ja vaikka mukaan mahtuu pari mollitaitetta, ei mikään lannista musiikkia eteenpäin siivittävää rientoa.
Teosesittely: Kimmo Korhonen
Gjaetergut (Paimenpoika)
Gangar (Norjalainen marssi)
Notturno
Troldtog (Peikkojen marssi)
Vaikka Edvar Grieg sävelsi useita laajamuotoisia teoksia, niistä tunnetuimpana rakastettu pianokonsertto a-molli, häntä arvostetaan ennen muuta pienten muotojen suurena mestarina. Hänen omimpia sävellysmuotojaan olivat pianokappaleet ja yksinlaulut, jotka muodostavat suurimmat teosryhmät hänen tuotannossaan. Pianoteoksista keskeisen ryhmän muodostavat kymmenenä kokoelmana vuosina 1867-1901 julkaistut 66 Lyyristä kappaletta (Lyricshe Stücke).
Lyyristen kappaleiden viides vihko (op. 54) valmistui ja ilmestyi 1891, ja sitä on usein pidetty parhaana kymmenestä kokoelmasta. Sen kuudesta kappaleesta neljä ensimmäistä tunnetaan myös orkesterikappaleina nimellä Lyyrinen sarja. Alun perin kappaleet orkestroi itävaltalainen kapellimestari Anton Seidl, mutta Grieg ei ollut hänen sovituksiinsa tyytyväinen, ja lopullinen 1905 julkaistu versio on hänen muokkaamansa. Grieg myös vaihtoi yhden Seidlin sovittaman kappaleen toiseksi.
Lyyrisen sarjan avaava Gjaetergut (Paimenpoika) eläytyy runollisen mietiskelevin, paikoin aavistuksen alakuloisinkin sävyin luonnon keskellä olevan paimenpojan tuntoihin. Gangar (Norjalainen marssi) edustaa askelluksessaan Griegin kansallisempia tansseja mukailevaa tyyliä. Notturno on lyyrisen haavellinen, harmonialtaan hienostuneesti maalattu yötunnelma. Troldtog (Peikkojen marssi) on kansallisesti värittynyt, Jotunheimin vuorten myyttisia asukkeja kuvaava kappale, jonka tehokkaasti sykkivää rientoa tasapainottaa raikkaan laulava välitaite.
Teosesittely: Kimmo Korhonen