Emmanuel Ceysson

This is a past event.

Avoin kenraaliharjoitus Kulttuurikorttilaisille ja koululaisryhmille: Harppusäveliä Ranskasta

Alpesh Chauhan, kapellimestari
Emmanuel Ceysson, harppu
Turun filharmoninen orkesteri

Jacques Ibert: Divertissement
Henriette Renié: Harppukonsertto
Antonín Dvořák: Sinfonia nro 8 G-duuri op. 88 

Ranskalainen Henriette Renié oli harppumusiikin uranuurtaja. Hänen teoksissaan kuuluu ainutlaatuinen sointi ja vahva virtuoottisuus. Harppukonserton esittää Emmanuel Ceysson, useita palkintoja voittanut tähtiharpisti. Ceysson on Los Angelesin filharmonikoiden uusi harpisti, ja esiintynyt myös Pariisin oopperan sekä New Yorkin Metropolitan-oopperan orkestereissa sekä solistina ympäri Eurooppaa. Ibertin ja Dvořákin iloiset sävelet täydentävät Alpesh Chauhanin johtaman konsertin.

Turvallisuutesi on meille tärkeää. Tilaisuudessa on käytössä koronapassi. Tutustuthan korona-ajan turvallisuusohjeisiimme tästä. 

Kenraaliharjoitukset Kulttuurikorttilaisille

Kulttuurikortilla pääset kuuntelemaan Turun filharmonisen orkesterin kenraaliharjoituksia maksutta. Kenraaliharjoituksiin tulee ilmoittautua ennakkoon. Kenraaliharjoitusten kävijämäärä on rajoitettu. 

Lue lisää Kulttuurikortista 

Kenraaliharjoitusten tarkka kesto vaihtelee illan konserttiohjelmasta ja esiintyjistä riippuen. Kenraaliharjoituksessa soitetaan konsertin ohjelmisto läpi. Kapellimestarista ja ohjelmistosta riippuen harjoitellaan myös osia tai stemmoja, tai osa ohjelmistosta jätetään pois tai soitetaan kevyemmin.

Kenraaliharjoitukset pidetään Turun konserttitalolla ellei toisin mainita. Konserttitalon ovet avataan n. klo 10.30, salin ovet vasta muutamaa minuuttia ennen harjoituksen alkua. Konserttitalon kahvila ei ole avoinna harjoitusten yhteydessä.

Kenraaliharjoitukset koululais- ja päiväkotiryhmille

Koululais- ja päiväkotiryhmille avoin kenraaliharjoitus kestää noin 45 minuuttia. Vierailuun voi valmistautua ennakkomateriaalin avulla. Katso tarkemmat tiedot lasten ja nuorten sivustolta.

Ilmoittautumislinkki kenraaliharjoituksiin päivitetään tapahtumaan myöhemmin.

Artists

Alpesh Chauhanm kasvokuva
Alpesh Chauhan
kapellimestari
Alpesh Chauhanm kasvokuva
Alpesh Chauhan
kapellimestari

Alpesh Chauhan on Düsseldorfin sinfoniaorkesterin vastanimitetty päävierailija kaudelle 21–22. Chauhan toimii myöskin BBC Scottish Symphony Orchestran apulaiskapellimestarina ja Birminghamin oopperayhtiön musiikillisena johtajana. Aikaisempi Chauhanin yhteistyö Birminghamin oopperayhtiön kanssa osoittautui onnistuneeksi, sillä vuoden 2019 tuotanto Šostakovitšin ”Lady Macbeth of Mtsensk” oli menestys ja johti Chauhanin nimeämiseen Uudeksi tulokkaaksi vuoden 2021 International Opera Awards -palkintogaalassa.

Chauhan esiintyy usein vierailevana kapellimestarina kansainvälisissä, arvostetuissa orkestereissa, mukaan lukien Lontoon filharmoninen orkesteri, Orchestre National d'Île-de-France, Malmön sinfoniaorkesteri, Philharmonia-orkesteri, Royal Philharmonic Orchestra ja BBC National Orchestra of Wales. Tämän kauden tuleviin kohokohtiin sisältyy muun muassa Chauhanin avajaiskonsertti päävieraana Düsseldorfissa, debyytti Bournemouthin sinfoniaorkesterin kanssa, sekä laajat äänitykset ja sinfoniset projektit BBC Scottish Symphony Orchestran kanssa.

Chauhan on nuorten musiikkikasvatuksen innokas puolestapuhuja ja Awards for Young Musicians -palkinnon suojelija. Hän on työskennellyt yhdessä nuoriso-orkesterien, kuten National Youth Orchestra of Scotland ja Royal Northern College of Music kanssa. Chauhan on myöskin kirjoittanut Music Teacher -lehteen nuorten musiikkiin tutustuttamisen merkityksellisyydestä.

Emmanuel Ceysson harpun kanssa
Emmanuel Ceysson
harppu
Emmanuel Ceysson harpun kanssa
Emmanuel Ceysson
harppu

Emmanuel Ceysson on yksi maailman johtavista harpisteista. Hän aloitti syyskuussa 2020 harpun äänenjohtajana Los Angelesin filharmonisessa orkesterissa. Ennen kiinnitystään Los Angelesiin Ceysson toimi New Yorkin Metropolitan Opera Orchestrassa ja sitä ennen Opéra National de Parisin orkesterissa samassa tehtävässä.

Ceyssonin pettämätön sitoutuminen instrumenttiinsa on tuottanut hänelle mitä korkeimpia kansainvälisiä tunnustuksia. Hän voitti nopeasti peräkkäin ensimmäiset palkinnot USA:n kansainvälisessä harppukilpailussa, New Yorkissa Young Concert Artist Auditionsissa ja arvostetussa ARD kilpailussa Münchenissä, jonka myötä hänestä tuli ensimmäinen kolmessa suuressa kansainvälisessä tapahtumassa palkintoja voittanut harpisti.

Viimeaikaisiin Ceyssonin kohokohtiin kuuluvat muun muassa esitykset Gliéren harppukonsertosta yhdessä Grazin filharmonisen orkesterin kanssa Stefaniensaalissa ja Prahan radion sinfoniaorkesterin kanssa Gstaad festivaaleilla. Tulevista kiinnityksistä mainittakoot esiintymiset Oslon filharmonisen orkesterin ja niin kamarimusiikki- kuin orkesteriohjelmistot Musikkollegium Winterhurin kanssa.

Ceysson toimi vierailevana professorina Lontoon Royal Academy of Musicissa vuosina 2005–2009 ja on opettanut Nizzan kansainvälisessä kesäakatemiassa vuodesta 2010. Hän pitää myös säännöllisesti mestarikursseja Ranskassa sekä ulkomaisten kiertueidensa ja esiintymistensä aikana.

Pieces

Jacques Ibert (1890-1962):
Divertissement

I Introduction
II Cortège
III Nocturne
IV Valse
V Parade
VI Finale

Un chapeau de paille d'Italie (Italialainen olkihattu) on Eugène Marin Labichen ja Marc-Michelin viisinäytöksinen komedia, joka sai ensi-iltansa Pariisissa 1851. Näytelmässä Hélène-neidon kanssa avioituva Fadinard matkustaa hevosella valmistelemaan häitään, kun hevonen syö matkalla puskassa roikkuneen olkihatun. Siitä alkaa farssimainen tapahtumasarja, kun Fadinard yrittää löytää jostakin täsmälleen samanlaista hattua korvaukseksi. Näytelmästä on tullut ranskalaisen komedian klassikko, josta on tehty musiikkinäytelmiä myös englanniksi ja italiaksi ja elokuvia Ranskassa, Englannissa, Saksassa, Tšekissä ja Venäjällä.

Syksyllä 1929 näytelmä nähtiin Amsterdamissa produktiona, johon aikansa suosituimpiin ranskalaissäveltäjiin kuulunut Jacques Ibert oli tehnyt musiikin. Tästä musiikista hän laati seuraavana vuonna kuusiosaisen orkesterisarjan otsikolla Divertissement (Huvinäytelmä).

Sarjan aloittaa repäisevä alkusoitto. Toisena on hauraasti alkava mutta pian hilpeäksi puhkeava Cortège. Otsikko tarkoittaa juhlakulkuetta, mutta kovin arvokkaisiin tunnelmiin tämä kulkue ei kaikkine Mendelssohnin häämarssiinkin viittaavine käänteineen yllä. Nocturne on tummasävyinen ja salaperäinen yötunnelma, jota seuraa kepeän parodisesti keinahteleva ja kehittyessään myös hivenen hiprakkainen valssi. Parada on marssin tahdissa askeltava osa, joka lähestyessään tulee äänekkäämmäksi ja lopussa taas etääntyy. Finale alkaa rajuin pianoakordein kuin jokin modernistinen kappale mutta puhkeaa sitten meluisaksi ja riehakkaaksi galopiksi.

Teosesittely: Kimmo Korhonen

Henriette Renié (1875-1956):
Harppukonsertto c-molli

I Allegro risoluto
II Adagio
III Scherzo (Allegro vivo scherzando)
IV Finaali (Allegro con fuoco)

Harpulle sävelletyn musiikin historiassa ranskalaisella Henriette Reniéllä on erityisasema. Hän oli jo varhain harpun keinot omaksunut ihmelapsi, joka esiintyi soittimensa uraauurtavana taiturina, työskenteli opettajana ja kirjoitti useita teoksia harpulle, niiden joukossa sekä sooloteoksia, kamarimusiikkia että harppukonsertto c-molli. Hänen omat harpputeoksensa kumpusivat tyytmättömyydestä soittimelle aiemmin sävelletyn ohjelmiston yksipuolisuudesta ja latteudesta. Renién harpputuotantoon sisältyy sekä omaan käyttöön tehtyä virtuoosimusiikkia että helpompia, aloittelijoille ja harpunsoiton opiskelijoille suunnattuja teoksia.

Renién konsertto kuuluu harppuohjelmiston edustavimpiin teoksiin. Se valmistui 1901, mutta Renié oli luultavasti alkanut säveltää sitä jo opiskellessaan Pariisin konservatoriossa 1880-luvun puolivälistä lähtien. Tyyliltään teos edustaa ajalle ominaista rikasilmeistä myöhäisromantiikkaa. Solistiosuus kattaa monipuolisesti harpun erilaiset ilmaisukeinot ja on vaihtelevasti vuoroin solistisessa, vuoroin säestävässä roolissa.

Neliosaisen konserton aloittaa vakavahenkisen tematiikan ympärille rakentuva sonaattimuotoinen avausosa. Harpun yksin aloittamaa hidasta osaa hallitsee haaveellinen mutta osan edetessä yhä tunteikkaammaksi ja romanttisemmaksi käyvä laulavuus. Perinteistä kolmiosaista konserttomuotoa on täydennetty kolmantena olevalla kepeäliikkeisellä scherzolla, jossa on idyllinen trio-jakso. Finaali on olemukseltaan määrätietoinen ja avautuu loppuvaiheissa valoisaan C-duuriin.

Teosesittely: Kimmo Korhonen

Antonín Dvořák (1841-1904):
Sinfonia nro 8 G-duuri op. 88

I Allegro con brio
II Adagio
III Allegretto grazioso
IV Allegro ma non troppo

Tšekkiläismestari Antonín Dvořákin kahdeksas sinfonia syntyi väkevän luomisvireen siivittämänä syksyllä 1889. Edelliseen, usein Dvořákin sinfoniasarjan lakipisteeksi koettuun painokkaaseen d-molli-sinfonian (1885) verrattuna se on valoisampi ja vapautuneempi teos, mutta se on samalla myös yksi hänen kokeilevimmista ja muotoratkaisuiltaan persoonallisimmista luomuksistaan. Hän totesikin halunneensa kirjoittaa teoksen, joka hänen mukaansa "poikkeaisi hänen muista sinfonioistaan ja jossa yksilöllisiä ajatuksia käsiteltäisiin uudella tavalla".

Ensimmäinen yllätys koittaa jo heti avaustahdeissa, kun G-duurissa oleva sinfonia alkaakin g-mollissa ja avautuu vasta hetkeä myöhemmin huilurepliikin myötä duuriin. Sekä avausaihe että huiluaihe ovat mukana myös energisen avausosan käänteissä, esimerkiksi avausaihe kuullaan väkevänä julistuksena kehittelyn ja kertauksen rajalla. Hiukan mosaiikkimaisesti rakentuvan hitaan osan keskeltä nousee kahdesti esiin huilun ja oboen aloittama pitkälinjaisen pastoraalinen melodia.

Scherzon asemassa on viehkeän surumielinen valssi, jonka trio-taitteen kansantanssiaiheen Dvořák lainasi oopperastaan Tvrdé palice (Kovakalloiset rakastajat, 1874), ja sen tasajakoinen versio muodostaa osan päätöksen. Trumpetin fanfaarilla alkava finaali yhdistää muunnelma- ja rondomuodon, sillä pääaiheena oleva sellojen teema esiintyy sekä sellaisenaan että muunneltuna. Keskiepisodina on sotilasmarssin tapaan alkava taite. Toinen muunnelma raikuvine käyrätorvitrilleineen esiintyy osassa kolmesti ja vie lopulta vauhdikkaaseen koodaan.

Teosesittely: Kimmo Korhonen