This is a past event.

Russian evening

Julian Rachlin, conductor 
Lukáš Vondráček, piano
Turku Philharmonic Orchestra

Petr Tchaikovsky: Piano Concerto no. 1 in B flat minor op. 23
Petr Tchaikovsky: Symphony no. 5 in E minor op. 64

Lukáš Vondráček proved his skills in Turku in autumn 2019 and returns to dazzle the audience with Julian Rachlin. The programme features the grandiose and utterly Russian music of Tchaikovsky. His celebrated Piano Concerto no. 1 is known particularly for its flamboyant opening. The composer was initially not satisfied with his Fifth Symphony, but it has since become one of his most popular works.

Safety instructions during coronavirus pandemic.

Artists

Pianisti Lukas Vondracek
Lukáš Vondráček
piano
Pianisti Lukas Vondracek
Lukáš Vondráček
piano

Lukáš Vondráčekin maine lahjakkaana ja kypsänä muusikkona kumpuaa luontaisesta musikaalisuudesta ja poikkeuksellisesta tekniikasta. Viimeaikaisten Chicagon, Pittsburghin ja Lontoon sinfoniaorkestereiden kanssa tehtyjen debyyttien jälkeen Vondráčekin kausi on täynnä kohokohtia. Kaudella 2021/22 hän debytoi Los Angelesin filharmonikkojen kanssa ja palaa nimekkäiden orkesterien, kuten Baltimoren ja Chicagon orkesterien pariin Marin Alsopin johdolla.

Viimeisen vuosikymmenen aikana Vondráček on matkustanut ympäri maailmaa työskennellen orkesterien, kuten Philadelphian, Tasmanian ja Sydneyn sinfoniaorkesterien, Tokyo Metropolitan Symphony Orchestran ja Frankfurtin radion sinfoniaorkesterin kanssa.

Vondráček esiintyi ensimmäisen kerran julkisesti neljän vuoden iässä ja debytoi jo 15-vuotiaana Tšekin filharmonisen orkesterin ja Vladimir Ashkenazyn kanssa vuonna 2002. Debyyttiä seurasi suuri kiertue USA:ssa vuonna 2003. Vondráček on saavuttanut maailmanlaajuista tunnustusta saamalla monia kansainvälisiä palkintoja. Palkinnoista mainittakoon erityisesti Grand Prix vuoden 2016 Concours Reine Elisabeth -tapahtumassa Brysselissä sekä ensimmäiset palkinnot Hilton Headin ja San Marinon kansainvälisissä pianokilpailuissa.

Suoritettuaan opinnot Katowicen musiikkiakatemiassa ja Wienin konservatoriossa Vondráček sai taiteilijadiplomin Bostonin New England -konservatoriosta Hung-Kuan Chenin johdolla ja valmistui huippuarvosanoin vuonna 2012.

Pieces

Pjotr Tšaikovski (1840-1893):
Sinfonia nro 5 e-molli op. 64

Andante – Allegro con anima
Andante cantabile, con alcuna licenza
Valse: Allegro moderato
Finale: Andante maestoso – Allegro vivace – Meno mosso

Pjotr Tšaikovski tasapainoili tuotannossaan yhtäältä venäläisyyden ja kansainvälisyyden, toisaalta yleisen ja yksityisen välillä. Nämä jännitteet värittivät myös hänen viidennen sinfoniansa (1888) syntyprosessia ja ovat osaltaan ohjanneet teoksen sisällöllisiä tulkintoja.

Alkuvuodesta 1888 Tšaikovski kävi ensimmäisellä länsieurooppalaisella esiintymismatkallaan, jonka aikana hän tapasi mm. Brahmsin ja Griegin ja tunsi saaneensa aiempaa syvemmän kontaktin keskieurooppalaiseen sinfoniatraditioon. Kun hän myöhemmin samana vuonna ryhtyi säveltämään viidettä sinfoniaansa, hän pyrki aivan tietoisesti luomaan teoksen, jonka saattaisi asettaa suurten keskieurooppalaisten mestariteosten rinnalle.

Yleisen ja yksityisen jännite sisältyy viidennen ja yleisemminkin Tšaikovskin kolmen viimeisen sinfonian (nrot 4-6) ohjelmallisuuteen, ja nämä kolme teosta edustavat hänen painavinta sanaansa sinfonikkona. Tšaikovski ei antanut yhdellekään niistä virallista partituuriin painettua ohjelmaa, mutta hän luonnosteli sellaisia itselleen sävellystyön lähtökohdaksi. Tšaikovskin haluttomuus ohjelmien julkistamiseen liittyi luultavasti niiden syvän henkilökohtaiseen luonteeseen.

Viidennen sinfonian ohjelmasta säilyneiden katkelmien mukaan ensiosan johdanto kuvastaisi alistumista kohtalon edessä ja nopea pääjakso "valitusta, epäilyjä ja taistelua XXX:ää vastaan". Se, mitä tämä salaperäinen "XXX" voisi olla, on jäänyt arvailujen varaan, mutta yleisimmin on ehdotettu Tšaikovskin homoseksuaalisuutta ja sen aiheuttamia sosiaalisia ja henkisiä paineita. Kohtalo-ajatuksen musiikillisena symbolina on heti ensiosan alussa kuultava mottoaihe, jonka erilaiset ilmentymät eri osissa kuvastavat teoksen psykologista kehitystä. Tšaikovski lainasi aiheen Glinkan oopperasta "Elämä tsaarin puolesta", jossa se lauletaan sanoilla "Älä antaudu murheen valtaan".

Hidas osa tunnetaan sinfoniakirjallisuuden luultavasti kuuluisimmasta käyrätorvisoolosta. Osan levollinen tunnelma kuitenkin järkkyy, kun mottoaihe puhkeaa kahdesti esiin uhkaavana vaskiversiona. Elegantisti keinahtelevassa valssissa mottoaihe kuullaan vähäeleisen hillittynä aivan osan lopussa. Finaalissa mottoaihe nousee voiton symboliksi. Se kuullaan heti osan alussa majesteettisen leveänä hymninä, se on aktiivisesti mukana osan kuohunnassa ja se päättää lopulta teoksen riemuitsevissa tunnelmissa.

Kasvu alun synkkyydestä finaalin voitonjuhliin ja ajatus "kohtalosta" tuovat mieleen Beethovenin Kohtalonsinfonian. Samaan tapaan myös Tšaikovskilla viimeisen osan voitonjuhlat saavat niin suurelliset mitat, että yhden ihmisen painiskelu kohtalonsa kanssa kasvaa kollektiiviseen merkitykseen, yksityisestä tulee yleistä. Samalla viides sinfonia on saanut aseman suurena venäläisenä voitonsinfoniana, ja näin tämä Tšaikovskin kansainvälisimmäkseen tarkoittama sinfonia on myös väkevä kansallinen merkkiteos.

Teosesittely: Kimmo Korhonen