Betel-kirkko etuviistosta.

This is a past event.

Contrasts

Efrain Oscher: Escenas del Sur for Viola and Double Bass
Erwin Schulhoff: Concertino for Flute, Viola and Double Bass WV 75
Sergei Prokofiev: Quintet in G minor, op. 39

Isa Halme, violin
Mari Viluksela, viola, programme planner
Per Björkling, double bass, programme planner
Sara Antikainen, flute
Jun Saotome, oboe
Matteo Mastromarino, clarinet

This chamber music recital puts the viola and the double bass in the spotlight. We begin with a duo for them by Efrain Oscher, a composer, arranger and flautist for whom music is a means for telling stories. Erwin Schulhoff’s Concertino from a century ago provides a contrast to the southern landscapes of the opening number, and Prokofiev’s quirky Quintet rounds out the programme.

 

Artists

Pieces

Erwin Schulhoff (1894–1942):
Concertino huilulle, alttoviululle ja kontrabassolle

Andante con moto
Furiant: Allegro furioso
Andante
Rondino: Allegro gaio

Itävaltaltalais-tšekkiläisen Erwin Schulhoffin teoksissa tuli esiin paljon siitä, mitä 1900-luvun alkuvuosikymmenien musiikissa tapahtui. Hän ammensi virikkeitä uusklassismista, varsinkin Stravinskyltä, mutta tunsi vetoa myös Schönbergin ekspressionismiin, eivätkä myöskään kansanmusiikin ja jazzin antamat virikkeet jääneet hänelle vieraiksi. Lisäksi häntä kiinnosti dadaismi, ja hän maustoi musiikkiaan usein sarkasmilla. Juutalaissyntyinen Schulhoff koki kohtalonsa, hänet vangittiin ja vietiin Baijeriin Wülzburgin keskitysleirille, jossa hän kuoli elokuussa 1942 tuberkuloosiin.

Schulhoff sävelsi Concertinon huilulle, alttoviululle ja kontrabassolle vain neljässä päivässä alkukesällä 1925. Teoksessa kansamusiikilliset virikkeet sulautuvat raikkaan uusklassiseen ilmaisuun. Huilu erottuu jo soinniltaan kahdesta matalaan rekisteriin kallistuvasta jousisoittimesta, ja myös rooliltaan se on usein selkeän solistinen. Silti myös alttoviululla ja kontrabassolla on omat solistiset käänteensä.

Neliosaisen Concertinon avausosa alkaa jousten toistuvalla kuviolla, jonka ylle huilu piirtää kuvioitaan. Osaa rikastavat ilmeeltään vaihtelevat sivutaitteet. Toisen osan otsikko Furiant viittaa böömiläiseen kansantanssiin, jolle Schulhoff on antanut 5/8-tahtilajin terävöittämän ilmeen. Hidas kolmas osa on luonteeltaan sisäänpäinkääntynyttä ja usein kontrapunktin rikastamaa melodista virtailua, jonka taustalla on Karpaattien vuoristossa esiintyvä kansansävelmä. Teoksen sulkee kansanomaisen eloisa ja juureva Rondino.

Teosesittely: Kimmo Korhonen

Sergei Prokofjev (1891–1953):
Kvintetto oboelle, klarinetille, viululle, alttoviululle ja kontrabassolle g-molli op. 39

Moderato
Andante energico
Allegro sostenuto, ma con brio
Adagio pesante
Allegro precipitato, ma non troppo presto
Andantino

Sergei Prokofjevin tunnetuinta tuotantoa ovat baletit, oopperat, sinfoniat, konsertot ja pianosonaatit. Sen sijaan hänen kamarimusiikkiteoksensa eivät ole saavuttaneet samanveroista suosiota, vaikka niissä tulee esiin pohjimmiltaan sama moni-ilmeinen mestari, ainoastaan erilaisessa soittimellisessa formaatissa.

Kvintetto oboelle, klarinetille, viululle, alttoviululle ja kontrabassolle valmistui Pariisissa 1924. Kaupunki oli tuolloin yksi musiikin modernismin keskuksista, ja myös Prokofjev on luonut ajan ja paikan hengen mukaista, riitasointisen uusklassista musiikkia, josta puuttuvat hänelle ominaiset romanttisen laajakaariset melodiat. Teos on sävelletty Romanovin kiertävälle tanssiseurueelle baletiksi Trapeze, ja sen kuusiosainen muoto seuraa baletin tapahtumia.

Ensiosassa tasarytmisesti askeltavasta kirpeäsointisesta teemasta rakentuu kaksi muunnelmaa, ensimmäinen mietiskelevän rauhallinen, toinen vauhdikkaan ilkamoiva. Osan lopussa teema kertautuu. Kontrabassosoolon aloittamassa toisessa osassa on sekä vääristynyttä huumoria että ankaruutta. Kolmantena on rytmisesti näyttävä ja moni-ilmeinen osa, joka on tyylillisesti lähellä Stravinskyä. Tunnelmaltaan lähes muuttumaton neljäs osa luo eräänlaisen suvantovaiheen, mutta teokselle ominainen sarkasmi palaa seuraavassa, tasajakoisesti jyskyttävässä scherzossa. Päätösosa on vakaan rauhallisesti askeltavaa musiikkia, jossa on 6/8-tahtilajissa keinahteleva, venäläissävyinen välitaite. Päätösele saa erikoisen minimalistisen luonteen.

Teosesittely: Kimmo Korhonen