Betel-kirkko etuviistosta.

This is a past event.

Echoes

Aulis Sallinen: Echoes from a Play, op. 66
Ernő Dohnányi: Serenade for String Trio in C major, op. 10
Josef Gabriel Rheinberger: Nonet, op. 139

Anu Honkanen, flute
Soo-Young Lee, clarinet
Satu Ala, oboe
Alan Davidson Santiago Fernandes Pimenta, bassoon
Mervi Huttunen, horn
Juha-Pekka Vikman, violin, programme planner
Susanna Suorttanen, violin
Sauli Kulmala, viola
Katja Kolehmainen, cello
Mikko Multamäki, double bass

This is a programme of rare chamber music gems. Aulis Sallinen is known for his powerful operas, such as Punainen viiva [The Red Line] that was produced in Turku just this spring. His piece Echoes from a Play for oboe and string quartet incorporates material from his opera Palatsi [The Palace]. Dohnányi’s intense Serenade entices the listener. Concluding the programme is a larger piece requiring no fewer than nine musicians, a Nonet by 19th-century composer Rheinberger.

Artists

Pieces

Ernö Dohnányi (1877-1960):
Serenadi jousitriolle C-duuri op. 10

Marcia: Allegro
Romanza: Adagio non troppo
Scherzo: Vivace
Tema con variazioni: Andante con moto
Rondo (Finale): Allegro vivace

Ernö Dohnányi oli ehkä sukupolvensa monipuolisimmin lahjakkain unkarilainen muusikko, paitsi hieno säveltäjä myös pianisti, kapellimestari ja pedagogi. Säveltäjänä hän pitäytyi melko perinteisessä tyylissä, ja monista ajan unkarilaisista säveltäjistä, esimerkiksi Kodálystä ja Bartókista, poiketen hän ei juurikaan ammentanut vaikutteita kotimaansa kansanmusiikista vaan liikkui myöhäisromantiikan yleiseurooppalaisessa ilmapiirissä. Varsinkin Brahms oli hänelle tärkeä esikuva.

Dohnányi löysi oman tyylinsä Serenadissa jousitriolle (1902), ja se kuuluu hänen soitetuimpiin teoksiinsa. Se on viisiosainen kokonaisuus, joka ilmentää Dohnányille ominaista hakeutumista klassismin kauden suosimien sävellysmuotojen pariin. Sävelkieleltään se on soinniltaan monia hänen teoksiaan ajanmukaisempi.

1700-luvun serenadien tavoin teos alkaa Marssiksi nimetyllä osalla. Sitä seuraa pääosin leveästi laulava, keskitaitteessa intensiivisemmäksi kehkeytyvä Romanza. Teoksen keskellä on ikiliikkujamaisessa vauhdissaan hiukan mendelssohnmainen mutta teräväpiirteisempi Scherzo. Osassa on lavealinjaisempi välitaite, jonka materiaalia yhdistyy loppujaksossa scherzon vauhdikkuuteen. Teoksen laajin osa on rauhallisesta ja jopa sisäänpäinkääntyneestä teemasta rakentuva viiden muunnelman tunnelmiltaan vaihteleva Tema con variazioni. Teoksen päättää vauhdikas, suurelta osien lennokkaiden 1/16-kuvioiden siivittämä Rondo (Finale), mutta mukana myös laulavampaa ainesta. Lopussa musiikki palaa ensiosan aiheisiin.

Teosesittely: Kimmo Korhonen

Josef Gabriel Rheinberger (1839-1901):
Nonetto Es-duuri op. 139

Allegro
Menuetto. Andantino
Adagio molto
Allegro

Josef Gabriel Rheinberger syntyi Liechtensteinin pääkaupungissa Vaduzissa mutta teki elämäntyönsä läheisessä Münchenissa, jossa mahdollisuudet muusikontyöhön olivat olennaisesti paremmat. Münchenissä hän työskenteli paitsi säveltäjänä myös pianonsoiton ja sävellyksen professorina ja hovikapellimestarina.

Nykyisin Rheinberger tunnetaan parhaiten monista urkuteoksistaan. Hän laajaan, kaikkiaan 197 opusnumeroa käsittävään tuotantonsa sisältyy myös mm. hengellisiä vokaaliteoksia ja muuta vokaalimusiikkia, kaksi oopperaa, kaksi sinfoniaa, pianokonsertto sekä kamarimusiikkia. Säveltäjänä Rheinberger sai vaikutteita varsinkin romantiikan varhaisvaiheiden tyyli-ihanteista.

Rheinbergerin laajakaarisen noneton (1884) avaa sujuvasti virtaileva ja aurinkoinen allegro laveassa 6/4-tahtilajissa. Toisena osana on suurelta osin tietoisen vanhahtavasti perinteisen hovitanssin tyyliin sävelletty menuetti, jonka trio-jaksossa on hillitympi sävy, kuin siirryttäisiin äärijaksojen tanssisalista juhlien rauhallisempaan sivuhuoneeseen. Noneton henkevä ydin on ilmaisultaan tasapainoinen hidas osa, jonka tematiikassa voi paikoin aistia sukulaisuutta Schubertiin. Teoksen päätösosa alkaa energisesti ja mendelssohnmaisen ilmavasti, ja vaikka kehittelevässä vaiheessa on muutamia tummahkoja varjostuksia, osasta huokuu vapautunut ja positiivista energiaa säteilevä tunnelma. Lopussa leikkaudutaan vielä hetkeksi hitaan osan tunnelmiin ennen kuin paluu finaalin tempoon vie teoksen päätökseen.

Teosesittely: Kimmo Korhonen