This is a past event.
Chamber Music on Palm Sunday
Johannes Brahms: Clarinet Quintet op. 115
Osvaldo Golijov: The Dreams and Prayers of Isaac the Blind
Philip Zuckerman, violin
Kati Overbeck, violin
Mari Viluksela, viola
Aslihan Gencgönül, cello
Matteo Mastromarino, clarinet, programme planner
Have you ever heard a clarinet as the star of a chamber music programme? Principal Clarinet Matteo Mastromarino joins a string quartet for a performance of Quintets by Brahms and Golijov that are in utterly different styles but both focus on showcasing the diversity, beauty and expressiveness of the clarinet. Spend a quiet moment with chamber music on Palm Sunday!
Artists
Pieces
Prelude: Calmo, Sospeso
I. Agitato – Con Fuoco – Maestoso – Senza Misura, Oscilante
II. Teneramente – Ruvido – Presto.
III. Calmo, Sospeso – Allegro Pesante.
Postlude: Lento, Liberamente.
Osvaldo Golijov on kertonut varttuneensa klassisen kamarimusiikin, juutalaisen liturgisen musiikin ja klezmerin sekä Astor Piazzollan uuden tangon ympäröimänä. Ei mikään yllätys, että tällaisen virikkeiden runsauden keskellä elänyt säveltäjä on hylännyt perinteiset ahtaat tyylirajat ja ammentaa teoksiinsa vapaasti aineksia eri tyyleistä ja eri aikakausilta.
Golijov syntyi La Platassa Argentiinassa juutalaiseen perheeseen, jonka juuret olivat Romaniassa ja Ukrainassa. 1980-luvulla hän asui kolme vuotta Israelissa, kunnes hän asettui 1986 Yhdysvaltoihin. Hänen varsinaisia läpimurtoteoksiaan ovat La Pasión según San Marcos (Markus-passio) (2000) sekä ooppera Ainadamar (2005).
Klarinetille (tai klezmer-klarinetille) ja jousikvartetille sävelletty The Dreams and Prayers of Isaac the Blind (1994) on saanut innoituksensa vuosina n. 1160-1235 eläneen provencelaisen rabbin Isaac (Iisakki) Sokean käsikirjoituksesta, jonka mukaan kaikki maailmankaikkeuden asiat ja tapahtumat pohjautuvat heprealaisten aakkosten yhdistelmiin.
Teoksesta rakentuu eräänlainen juutalaisuuden historia, ja sen musiikki heijastelee vuorollaan kolmea juutalaisuuden kieltä arameaa, jiddišiä ja hepreaa. Teoksessa on kolme varsinaista pääosaa, joita kehystävät lyhyet preludi- ja postludi-osat. Ilmaisu ulottuu sekä osien välillä että usein myös niiden sisällä sisäistyneestä mietiskelystä iskevään rytmisyyteen, ja mukana on varsinkin klarinetin osuudessa itäisen Euroopan juutalaisten kirpeäsointisen klezmer-musiikin aineksia.
Teosesittely: Kimmo Korhonen