Villa Bella Vista

This is a past event.

It´s teatime

Gerald Finzi: Interlude for oboe and string quartet op. 21
Arthur Bliss: String Quartet no. 1 in B flat major
Benjamin Britten: Phantasy Quartet op. 2
Arnold Bax: Quintet for oboe and strings

Kati Overbeck, violin, programme planning
Susanna Suorttanen, violin
Mari Viluksela, viola
Anna Westerlund, cello
Simeon Overbeck, oboe

Dress up in tweed and come enjoy a musical British afternoon tea at the cosy Villa Bella Vista! The programme features gems from the pens of English late Romantic composers. Britten is well known, but Finzi, Bliss and Bax may be less familiar. The works on the programme share a broadly similar idiom but differ in instrumentation and character, according to programme planner Kati Overbeck.

Tilaa väliaikatarjoilu ennakkoon 5.5.2022 mennessä:
villabellavista.ruissalo@gmail.com tai 050 554 0844. Muistathan kertoa myös mahdolliset ruokarajoitteesi.

Konsertin väliajalla on mahdollista nauttia englantilaista teetä, itseleivottuja pikkuleipiä ja skonsseja. 

Hinnat:
Tee/kahvi    5€
Pikkuleivät   3€/kpl
Tee/kahvi, pikkuleivät ja skonssit  8€

Konserttipaikalla on myynnissä teetä ja kahvia sekä limsaa. Ei leivonnaisia.

Your safety is important to us. See safety instructions during corona time.

 

Pieces

Arthur Bliss (1891-1975):
Jousikvartetto nro 1 B-duuri

Andante maestoso – Allegro con brio
Allegretto grazioso
Sostenuto
Vivace – Presto

Arthur Bliss nousi esiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen ja sai mainetta nuorena modernistina, joka oli ammentanut vaikutteita mm. Stravinskyltä ja Ravelilta. Iän karttuessa modernismi kuitenkin laantui perinteisemmäksi ilmaisuksi, josta hänet parhaiten tunnetaan. Hänen laaja tuotantonsa kattaa monipuolisesti eri musiikinlajit oopperasta orkesterimusiikkiin ja kamarimusiikista vokaaliteoksiin.

Bliss sävelsi kaikkiaan neljä jousikvartettoa, mutta niistä kaksi olivat varhaisteoksia, jotka hän veti pois julkisuudesta. Siten jousikvartetto nro 1 B-duuri (1940) oli jo hänen kolmas teos lajissaan. Teoksen valmistuessa Bliss oli perheensä kanssa Yhdysvalloissa, jonne hän oli matkustanut kesällä 1939 osallistuakseen New Yorkin maailmannäyttelyyn. Hän jäi sen jälkeen maahan, opetti Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä ja omisti kvarteton tunnetulle musiikkimesenaatille Elisabeth Sprague Coolidgelle. Kantaesitys oli Berkeleyssä huhtikuussa 1941, minkä jälkeen Bliss perheineen palasi merimatkan sotaisia vaaroja uhmaten takaisin Englantiin.

Kvarteton avaa hitaiden jaksojen kehystämä energisen nopeakäänteinen osa. Toisena on vaihtuvien tahtilajien rikastama, tunnelmaltaan scherzomaisen kepeä osa, jossa eloisa rytmiikka yhdistyy paikoin pitkälinjaiseen melodiikkaan. Lavealinjaista hidasta osaa hallitsee kaihoisa, nostalgian verhoama ja hetkittäin intensiivisemmäksi tihenevä tunnelma. Finaalissa musiikki saa vahvasti eteenpäinsuuntautuneen, positiivisen energian siivittämän ilmeen.

Teosesittely: Kimmo Korhonen

Benjamin Britten (1913-1976):
Phantasy-kvartetto oboelle ja jousille op. 2

Benjamin Britten kuuluu 1900-luvun merkittävistä säveltäjistä varhaiskypsimpiin. Hän kirjoitti ensimmäiset teoksensa jo viisivuotiaana, ja kymmenennen ikävuotensa molemmin puolin syntyneistä lauluista ja pianokappaleista hän saattoi myöhemmin muokata teoksensa Simple Symphony (1933-34). Tässä välillä, kesällä 1932, oli valmistunut Sinfonietta, hänen ensimmäinen julkaistu teoksensa, joka sai opusnumeron 1. Myöhemmässä tuotannossaan hän suuntautui soitinmusiikin lisäksi aktiivisesti myös vokaalimusiikkiin. Hän sävelsi sekä erilaisia lauluteoksia että oopperoita, joista Peter Grimes (1945) nosti hänen lopullisesti englantilaisen musiikin mestariluokkaan.

Phantasy-kvartetto oboelle ja jousitriolle op. 2 on sävelletty syys-lokakuussa 1932, hiukan ennen Brittenin 19-vuotissyntymäpäivää, ja käy osoitukseksi hänen myötäsyntyisestä lahjakkuudestaan. Nimensä mukaisesti se on vapaasti muotoutuva yksiosainen kokonaisuus. Teos kasvaa esiin onnahtelevina marssirytmeinä, joiden ylle ilmestyy oboen pitkälinjainen melodia. Marssin huipennuttua puhkeaa vauhdikas, tekstuuriltaan rikas allegro-taite. Oboe pitää taukoa alttoviulun avaamassa mietteliään kontrapunktisessa keskijaksossa, jossa syttyy soimaan monien englantilaisten säveltäjien suosima surumielisen pastoraalinen ilmaisu. Oboe laskeutuu korkeuksistaan takaisin jousten seuraan ja piirtää niiden taustaa vasten resitatiivisia kuvioitaan. Allegro-taitteen vapaa paluu ja hiljaisuuteen hiipuva marssijakso sulkevat teoksen symmetriseksi kokonaisuudeksi.

Teosesittely: Kimmo Korhonen

Arnold Bax (1883-1953):
Kvintetto oboelle ja jousille

Tempo molto moderato - Allegro moderato
Lento espressivo
Allegro giocoso

Arnold Bax oli sikäli tyypillinen 1900-luvun alkupuolen säveltäjä, että hän yhdisti musiikissaan erilaisia tyylivirtauksia kuten myöhäisromantiikkaa ja impressionismia. Esikuvallisia hahmoja hänelle olivat mm. Richard Strauss, Debussy, Ravel ja hänen omista maanmiehistään Fredrick Delius. 1920-luvulla hän suuntautui vahvemmin kontrapunktiseen ilmaisuun. Oman erityispiirteensä hänen uraansa loi syvä kiinnostus Irlantiin ja kelttiläiseen traditioon ja myöhemmin myös pohjoismaiseen kulttuuriin.

Bax piti itse tärkeimpinä teoksinaan sävelrunojaan ja seitsemää sinfoniaa, joista kuudetta (1935) on yleensä pidetty hienoimpana. Hän sävelsi kuitenkin myös useita konserttoja, kamarimusiikkia ja vokaaliteoksia.

Oboekvintetto on valmistunut tiiviissä tahdissa syksyllä 1922. Bax sävelsi ja omisti sen englantilaiselle oboen mestarille Leon Goossensille, jolle syntyivät myös Finzin ja Brittenin tässä konsertissa kuullut teokset. Ensiosa alkaa oboen resitatiivilla, josta musiikki kiinteytyy selkeämpiin hahmoihin, taittuu määrätietoiseksi keskijaksoksi ja palaa alun tunnelmiin. Hidas osa alkaa jousten romanttissävyisellä tunnelmoinnilla, johon oboe vasta tovin kuluttua liittyy mukaan, ensin jousten kanssa vuorottelevilla resitatiiveilla, sitten yhtyeen kiinteänä osana. Jo kahdessa aiemmassa osassa on kuultu irlantilaisia aineksia, mutta selvimmin ne nousevan esiin eloisaa jig-kansantanssia mukailevassa finaalissa, jossa on kuitenkin myös vastakohtainen, salaperäisempikin ulottuvuutensa.

Teosesittely: Kimmo Korhonen