This is a past event.
Memories of sping
Wolfgang Amadeus Mozart: String Quartet no. 14 in G major KV 387 ‘Spring’
Eero Hämeenniemi: Duo 1 for flute and cello
Jean Cras: Harp Quintet
Anne Eirola, flute
Marjaana Holva, violin, programme planning
Susanna Suorttanen, violin
Jouni Rissanen, viola
Larimatti Punelpuro, cello
Päivi Severeide, harp
The first chamber music recital of the autumn is remembering the light, colour and warmth of the month of May. Mozart’s Quartet is followed by Finnish contemporary music and a century-old French piece featuring the harp.
Safety instructions during coronavirus pandemic.
Artists
Pieces
Eero Hämeenniemi oli 1970- ja 1980-luvuilla keskeinen hahmo uuden musiikin asemaa edistäneessä Korvat auki –ryhmässä, parin ensimmäisen vuoden ajan sen puheenjohtaja. Ryhmä halusi vapauttaa suomalaisen musiikin tunkkaiseksi kokemaansa ilmapiiriä ja avata sitä kansainvälisen musiikin uusille ilmiöille. Muiden ryhmän jäsenten kuten Kaija Saariahon, Magnus Lindbergin, Jouni Kaipaisen ja Esa-Pekka Salosen tavoin myös Hämeenniemi tutki 1970-luvun tuotannossaan monipuolisesti erilaisia modernistisia sävellystekniikkoja. 1980-luvun alussa hän kääntyi kuitenkin perinteisempään tyyliin ja suuntautui varhaistuotannostaan poiketen suurimuotoisiin teoslajeihin, mm. baletteihin, sinfonioihin ja konserttoihin.
Hämeenniemi on sittemmin jättänyt monia varhaiskautensa teoksia pois teosluettelostaan, mutta yksi hänen hyväksyntänsä saaneista kappaleista on hänen opintovuosiinsa sijoittuva Duo 1 huilulle ja sellolle (1976). Muodoltaan tiiviissä teoksessa yhdistyvät vuoroin linjakkaan melodinen, vuoroin soinnillisia ulottuvuuksia tutkiva lähestymistapa. Hämeenniemi on luonnehtinut teosta eräänlaiseksi keskusteluksi kahdelle soittimelle. Soittimet jatkavat, kommentoivat ja joskus keskeyttävätkin toistensa kommentteja, mutta lopussa sopu tuntuu löytyvän. Teoksessa on myös vakaarytminen passacaglia-jakso, jossa sellon pizzicatojen voi hänen mukaansa ajatella tavoittelevan modernin jazzin sävyjä.
Teosesittely: Kimmo Korhonen
Assez animé
Animé
Lent
Très animé
Ranskalainen Jean Cras kuuluu mm. Aleksandr Borodinin ja Charles Ivesin rinnalla niihin säveltäjiin, jotka kirjoittivat sävellystuotantonsa vapaa-ajallaan ammatillisen päätyön rinnalla. Cras loi uransa meriupseerina ja palkittiin urhoollisuusmitalilla toiminnastaan I maailmansodan aikana Adrianmerellä. Meri muodostikin henkisen taustan hänen sävellystyölleen, jossa yhdistyi aineksia eri tahoilta. Hänen suurin teoksensa on antiikin Kreikan mytologiaan pohjautuva ooppera Polyphème (1922), mutta keskeisimmän alueen hänen tuotannostaan muodostaa kamarimusiikki.
Kvintetto harpulle, huilulle, viululle, alttoviululle ja sellolle (1928) kuuluu jousikvarteton (1909) ja jousitrion (1926) rinnalla Crasin esitetyimpiin teoksiin. Siinä tulee esiin hänen myöhäisromanttinen, mm. Cèsar Franckilta vaikutteita saanut tyylinsä, johon sekoittuu myös vahvoja impressionistisia sävyjä.
Harppukvintetossa on neljä osaa, joissa hyödynnetään Franckin syklisen ajattelun hengessä yhteisiä temaattisia aineksia. Ilmavasti soiva kokoonpano korostaa impressionistista elementtiä ja antaa pastoraalisissa tunnelmissa alkavan ensiosan vaihteleville tunnelmille omaa herkkää runollisuuttaan. Toinen osa on tasajakoinen scherzo, jossa on alun liikkuvuuden jälkeen myös verhotumpia äänenpainoja. Hidas osa, jossa harppu on välillä pitkään vaiti, kasvaa alun mietiskelevästä tunnelmasta pitkälinjaiseen melodisuuteen ja intensiteettiin. Kepeän satumaisesti rientävä finaali on osista ilmeeltään modernein ja impressionistisin.
Teosesittely: Kimmo Korhonen