pianisti Mackenzie Melemed

This is a past event.

Only online concert: Russian evening

Leif Segerstam, conductor
Mackenzie Melemed, piano
Turku Philharmonic Orchestra

Jean Sibelius: Jedermann op. 83, movements 10 and 11     
Aleksandr Skrjabin: Piano concerto F-sharp minor op. 20   
Dmitri Šostakovitš: Chamber Symphony op. 110a  

Honorary conductor Leif Segerstam returns to conduct the orchestra. The evening begins with Segerstam´s interpretation of Sibelius. The highlight of the evening is Mackenzie Melemed´s interpretation of Skrjabin´s strong and virtuosic piano concerto.  

Artists

Julian Rachlin (c) Ashley Klassen
Julian Rachlin
kapellimestari
Julian Rachlin (c) Ashley Klassen
Julian Rachlin
kapellimestari
Pianisti Lukas Vondracek
Lukáš Vondráček
piano
Pianisti Lukas Vondracek
Lukáš Vondráček
piano

Pieces

Aleksandr Skrjabin (1872-1915):
Pianokonsertto fis-molli op. 20

Allegro
Andante
Allegro Moderato

Aleksandr Skrjabin oli monessa suhteessa tyypillinen kuohuvan ja ristiriitaisen aikansa lapsi mutta samalla myös syvän originelli ja itsenäinen taiteilija. Hän aloitti uransa täysiverisenä romantikkona mutta tutustui 1900-luvun alussa mystisiin ja teosofisiin aatevirtauksiin ja eteni niiden innoittama harmonisesti rohkeaan ja omaperäiseen tyyliin, jossa on koettu yhtä lailla symbolistisia kuin ekspressionistisia aineksia.

Skrjabinin pianokonsertto fis-molli valmistui vuosina 1896-97, aikana jolloin hän eli vielä vahvasti varhaistuotantoaan hallinneiden Chopin-vaikutteiden vallassa. Hän oli taitava pianisti ja soitti kantaesityksen solistina Odessassa saman vuoden lokakuussa. Hän esitti teosta usein myöhemminkin sekä Venäjällä että eri puolilla Eurooppaa.

Avausosassa tunnelmat ovat vuoroin haaveellisia, vuoroin lähes äärimmilleen viedyn tunteikkaita. Musiikkia hallitsee vuolas, Skrjabinille tyypilliseen tapaan rikkaasti koristeltu melodisuus. Keskiosa rakentuu neljän muunnelman sarjaksi jousten alussa esittelemästä herkkäpiirteisestä teemasta. Ensimmäisessä ja neljännessä muunnelmassa klarinetti kietoutuu runolliseen dialogiin pianon kanssa, toisena oleva scherzomainen muunnelma tuo osaan eloisuutta, ja vakavimmillaan tunnelmat ovat tummansävyisessä kolmannessa muunnelmassa. Kooda palaa ensimmäisen muunnelman tunnelmiin ja saa osassa kertaavan tehtävän. Konserton painopisteeksi kasvavan finaalin pääteemaa sävyttää tanssillisuus, mutta osassa on myös tunteikkaan laulava ulottuvuus, joka nousee lopulta hallitsevaksi.

Teosesittely: Kimmo Korhonen

Dmitri Šostakovitš:
Kamarisinfonia op. 110a (sovittanut Rudolf Baršai)

Largo -
Allegro molto -
Allegretto -
Largo -
Largo

Siinä missä 15 sinfoniaa edustavat Dmitri Šostakovitšin säveltäjyyden julkisempaa puolta, siinä 15 jousikvartettoa ovat luonteeltaan yksityisempiä teoksia. Aivan erityisen syvänä henkilökohtainen ulottuvuus toteutuu kahdeksannessa jousikvartetossa (1960). Se on soitetuin hänen kvartetoistaan ja tunnetaan myös Rudolf Baršain tekemänä ja säveltäjän hyväksymänä jousiorkesteriversiona otsikolla Kamarisinfonia.

Šostakovitš sävelsi teoksen käytyään 1960 sodan runtelemassa Dresdenissä, ja virallisesti hän omisti kvarteton "fasismin ja sodan uhrien muistolle". Teoksessa on kuitenkin toinen, yksityisempi taso, ja Šostakovitš kertoi eräälle ystävälleen säveltäneensä kvarteton ennen muuta omaksi muistoteoksekseen. Hän alleviivaa teoksen henkilökohtaista latausta lainaamalla siinä aiheita aiemmista teoksistaan, ja samaa korostaa myös säveltäjän nimen saksalaisesta kirjoitustavasta juontuvan nimikkoaiheen D-Es-C-H käyttö.

Kvartetto on epätavallinen, viidestä tauotta toisiinsa kytkeytyvästä osasta rakentuva, hitaiden tempojen hallitsema kokonaisuus. Mottoaihe D-Es-C-H kuullaan heti hitaan ensiosan alussa, ja se esiintyy myös kaikissa muissa osissa. Sisäistyneen mietiskelyn lisäksi musiikissa on toisessa osassa myös raastavia kauhusävelmiä ja groteski juutalaissävelmä, kolmannessa osassa surrealistinen valssimukaelma ja neljännessä osassa lainaus 1800-luvun vallankumouslaulusta. Viimeisessä osassa dramaturginen kaarros täydentyy, kun musiikki palaa ensiosan tunnelmiin nimikkoaiheesta rakentuvan fuugan muodossa.

Teosesittely: Kimmo Korhonen