Julian Rachlin

This is a past event.

Fate Symphony

Julian Rachlin, conductor and violin
Turku Philharmonic Orchestra

Ludwig van Beethoven: Septet in E flat major op. 20
Ludwig van Beethoven: Symphony no. 5 in C minor op. 67

Da-da-da-dah! “Thus Fate knocks at the door,” said Beethoven of the theme that has gone on to become perhaps the most famous in all of Western classical music. Captivating from its very first bars, Beethoven’s tempestuous Fifth Symphony continues to fascinate listeners two centuries after it was written. Beethoven’s Septet is a chamber music work for seven musicians, performed by our Principal Guest Conductor Julian Rachlin with Turku Philharmonic principals. The two works represent opposite ends of the emotional scale and constitute a harmonious whole in a programme continuing our celebration of the 250th anniversary of Beethoven’s birth.

Artists

Julian Rachlin (c) Ashley Klassen
Julian Rachlin
kapellimestari ja viulu
Julian Rachlin (c) Ashley Klassen
Julian Rachlin
kapellimestari ja viulu

Viulisti, alttoviulisti ja kapellimestari Julian Rachlin on aikamme arvostetuimpia muusikoita. Ensimmäiset 30 vuotta urastaan hän on esiintynyt solistina maailman johtavien kapellimestarien ja orkesterien kanssa. Rachlin on Royal Northern Sinfonian, Turun filharmonisen orkesterin ja Kristiansandin sinfoniaorkesterin päävierailija.

Rachlinin tulevan kauden kohokohtiin kuuluu Indianapoliksen sinfoniaorkesterin kauden avaaminen kapellimestari Krzysztof Urbańskin kanssa. Muita kohokohtia ovat lisäksi esiintymiset Los Angelesin filharmonikoiden, Wienin filharmonikoiden, Israelin filharmonikoiden sekä Mariinskin orkesterin kanssa. Lisäksi Rachlin johtaa tällä kaudella muun muassa Chicagon sinfoniaorkesteria, Birminghamin sinfoniaorkesteria, Varsovan filharmonikoita ja Prahan filharmonikoita sekä tekee kiertueen Japaniin Münchenin sinfoniaorkesterin kanssa.

Liettuassa syntynyt Rachlin muutti Wieniin 1978. Hän opiskeli viulunsoittoa Boris Kuschnirin ja Pinchas Zukermanin johdolla Wienin konservatoriossa. Voitettuaan Euroviisujen vuoden nuorimman muusikon palkinnon vuonna 1988, hänestä tuli nuorin Wienin filharmonisen orkesterin kanssa koskaan soittanut solisti. Hän debytoi orkesterin kanssa Riccardo Mutin johdolla.

Rachlinin levytykset Sony Classical, Warner Classics ja Deutsche Grammophon -levymerkeille ovat saaneet ylistystä. Rachlin on myös UNICEFin hyväntahdonlähettiläs. Julian Rachlin soittaa vuodelta 1704 peräisin olevalla Stradivarius-viululla ja vuoden 1785 Lorenzo Storioni -alttoviululla. Soittimet omistaa Dkfm. Angelika Prokopp -instituutti.

Pieces

Ludwig van Beethoven (1770-1827)
Sinfonia nro 5 c-molli op. 67

Allegro con brio
Andante con moto
Scherzo: Allegro (attaca)
Allegro – Presto

Beethovenin sinfoninen vallankumous käynnistyi toden teolla kolmannessa sinfoniassa Eroicassa (1803-04), jossa uudistukset suuntautuivat ilmaisun ja sinfonisen muodon laajentumiseen. Viides sinfonia (1804-08) jatkoi uudistusta mutta eteni nyt toiseen suuntaan, kohti materiaalin keskitystä ja ilmaisun tiiviyttä. Teoksen ydinaiheeksi hahmottuu avaustahtien rytmiaihe, kuuluisa "kohtalonrytmi", joka on mukana kaikissa osissa, verhotuimmin toisena olevassa hitaassa osassa.

Ensiosa on fanaattisen tiivis ja räjähdysvoimainen, lähes kauttaaltaan kohtalonrytmin hallitsema. "Se panee pelkäämään, että talo sortuu", puuskahti Goethe, kun hän kuuli teoksen nuoren Mendelssohnin pianolla soittamana. Hidas osa on ilmeeltään tavallista aktiivisempi ja paikoin mahdikkaaseen loistoon puhkeava, ikään kuin hillitty laulullinen hidas osa ei olisi riittänyt.

Kolmas osa on scherzon asemassa mutta vuoroin salaperäisine, vuoroin uhmakkaine tunnelmineen kaukana Beethovenin sinfonioiden vauhdikkaasta scherzo-tyypistä. Trio-jaksossa puhkeaa esiin energisesti kuohuva fugato C-duurissa, kuin ennakoiden finaalin voimanpurkauksia. Beethoven uudisti sinfonian kokonaismuotoa kytkemällä scherzon ja finaalin tauotta yhteen, ja uutta sinfonisessa dramaturgiassa on myös se, että painopiste on siirtynyt selvästi finaaliin. Sen ulkoisena ilmentymänä on orkesterin laajentaminen piccololla, kontrafagotilla ja kolmella pasuunalla. Samalla kasvu ensiosan uhmakkaasta c-mollista finaalin voitokkaasti säteilevään C-duuriin korostuu entisestään.

Teosesittely: Kimmo Korhonen