Mengla Huang

This is a past event.

Chinese New Year

Tianyi Lu, conductor
Huang Mengla, violin

Huang Ruo: Folk Songs (first performance in Finland)
He Zhanhao & Chen Gang: Butterfly Lovers´ Violin Concerto (first performance in Finland)
Antonín Dvořák: Symphony no. 9 in E minor op. 95 ‘From the New World’

The musical idiom of composer Huang Ruo, an original blend of various genres, has been praised for instance in The New Yorker and in the New York Times. Butterfly Lovers’ Violin Concerto is one of the most popular Chinese orchestral works. It is based on a Chinese folk tale of tragic love. The soloist is Huang Mengla, winner of the international Paganini Competition in 2002. Dvořák’s hit symphony, also a blend of styles, concludes the concert conducted by high-flying conductor Tianyi Lu.

Artists

Tianyi Lu CREDIT Antony Potts
Tianyi Lu
conductor
Tianyi Lu CREDIT Antony Potts
Tianyi Lu
conductor

Tianyi Lu holds the position of Female-Conductor-In-Residence with the Welsh National Opera in Cardiff, a role which will include performances of Bizet’s ‘Carmen’ in 2020. She also holds the position of Principal Conductor of the St Woolos Sinfonia in the UK, and was Assistant Conductor of the Melbourne Symphony Orchestra until December 2019.

The 2019/20 season sees Lu making her debut with the Royal Scottish National Orchestra, Helsinki Philharmonic Orchestra, Turku Philharmonic Orchestra, Lapland Chamber Orchestra, Seattle Symphony, Singapore Symphony Orchestra as well the Dunedin and Christchurch Symphony Orchestras.

Lu was an active participant in the Royal Concertgebouw Orchestra masterclass with Daniele Gatti in June 2018, and was a Dudamel Fellow with the Los Angeles Philharmonic in the 2017/18 season. In 2016 she was selected to participate in the conducting programme of the Linda and Mitch Hart Institute for Women Conductors at the Dallas Opera, and was subsequently invited back to assist their production of ‘La Traviata’ and to conduct a mainstage concert of Donizetti in 2017.

Her broad musical interests and passion for contemporary music led to her studying electronic music composition as well as studies in baroque flute, viola da gamba and harpsichord.

Born in Shanghai, Lu’s family subsequently moved to New Zealand. In 2015 Lu completed her Master of Music in Orchestral Conducting with Distinction at the Royal Welsh College of Music and Drama, where she studied with David Jones.

Huang Mengla CREDIT Fan Xin
Mengla Huang
violin
Huang Mengla CREDIT Fan Xin
Mengla Huang
violin

Mengla Huang, born in 1980, Shanghai. As one of the most active violinists on the world stage, won the 49th Paganini International Violin Competition at the age of 22, and also received the Renato De Barbieri Memorial Award for the best interpretation of Paganini's Caprices and the Mario Ruminelli Memorial Award in this competition, thus getting named as “Oriental Paganini”.

Since 2001, as a solo violinist, Mengla Huang has made his United States debut on concert stages such as Alice Tully Hall and Lincoln Center in New York. He has performed as an honorary guest at the opening concert of National Centre for Performing Arts (China). He became the first Chinese violinist to give a recital at the world famous Prague Spring International Music Festival. He toured with orchestras such as Sinfonieorchester Basel, NHK Symphony Orchestra, Dresden Staatskapelle, Czech Philharmonic Orchestra, National Symphony Orchestra of Mexico and many more top international orchestras and achieved astounding success throughout China, Japan and Europe.

In 2014, Mengla as the ambassador, cooperated with FM.947, the only classical music Radio in China, to promote the development of classical music in China.

Mengla Huang has worked as a professor at the Shanghai Conservatory of Music. He has also served as a guest professor of the Ishikawa Music Academy in Japan for many years and has taken on the duty as a member of jury in both international and domestic major competitions such as the Sendai International Violin Competition.

Pieces

He Zhanhao (1933-) & Chen Gang (1935-)
Butterfly Lovers' Violin Concerto (Suomen ensiesitys)

 

He Zhanhaon ja Chen Gangin yhdessä säveltämä Butterfly Lovers' Violin Concerto (Perhosrakastavaisten viulukonsertto) kuuluu kiinalaisen orkesterimusiikin klassikoihin. Teos valmistui Shanghain konservatoriossa opiskelleen säveltäjäkaksikon työnä 1959, mutta se alkoi saavuttaa suosiota vasta 1970-luvun lopulta lähtien, kun Kiinan sisäisistä ristiriidoista noussut ja kaiken muun ohella länsimaisia arvoja vastustanut kulttuurivallankumous (1966-76) oli päättynyt.

Teoksen lähtökohtana on yksi tunnetuimmista vanhoista kiinalaisista kansantarinoista: Perhosrakastavaisten legenda. Sen "idän Romeoksi ja Juliaksi" kutsuttu rakkaustarina on tunnettu jo ainakin Tang-dynastian ajoista (618-907) lähtien, ja itse tarinan on ajateltu sijoittuvan tätäkin varhaisemmaksi Jin-dynastiaan (265-420). Tarina on ollut aiheena niin kuvataiteessa, näytelmissä, perinteisessä kiinalaisessa oopperassa kuin elokuvissakin.

Perhosrakastavaisten viulukonsertto jakaantuu seitsemään yhtäjaksoisesti soitettavaan osaan, jotka kuvaavat monilapsisen rikkaan perheen ainoan tyttären Zhun ja köyhän pojan Liangin rakkaustarinan vaiheita. Sooloviulu edustaa teoksessa Zhuta ja muutamat soolosellon repliikit Liangia.

Hidas avausjakso (Adagio cantabile) alkaa pastoraalisissa tunnelmissa ja kuvaa Zhun lapsuutta. Tyttölapsilla ei ollut tapana opiskella, mutta Zhu onnistuu kääntämään isänsä pään ja lähtee nuoreksi mieheksi naamioituneena matkalle kohti opintoja. Matkalla hän tapaa nuoren miehen Liangin, ja he kokevat välittömästi syvää yhteyttä toisiinsa.

Pianon säestämä viulun lyhyt kadenssi vie rytmisesti ja viulistisesti tehokkaaseen toiseen osaan (Allegro), joka kuvaa mieheksi naamioituneen Zhun ja Liangin eloisia opiskeluvuosia. Seuraava hidas osa (Adagio assai doloroso) kuvaa sitä surua, jota Zhu ja Liang tuntevat, kun Zhu joutuu palaamaan kotiinsa. Zhu kutsuu Liangin käymään luonaan, jotta tämä voisi mennä naimisiin hänen "siskonsa" (eli hänen itsensä) kanssa.

Tam-tamin salamyhkäiset kumahdukset antavat ymmärtää, että seuraavassa jaksossa (Pesante – Piu mosso – Duramente) asiat saavat kohtalokkaan käänteen. Kotona Zhu kuulee, että hänen isänsä on luvannut hänet puolisoksi rikkaan perheen Ma-pojalle, ja sooloviulun kiihkeät kuviot kuvastavat sitä kamppailua, jota Zhu käy isänsä ajatuksia vastaan. Seuraavassa hitaassa jaksossa (Lagrimoso) Liang saapuu paikalle ja tajuaa nyt vihdoin, että Zhu on nainen. Heidän välisensä yhteys muuttuu rakkaudeksi, ja seuraa Zhun (sooloviulu) ja Liangin (soolosello) tunnehehkuinen lemmenduetto.

Duetto katkeaa äkisti seuraavassa Presto resoluto -jaksossa, kun Liang saa kuulla, että Zhu on jo luvattu toiselle. Zhu yrittää kaikkensa viulun iskevissä kuvioissa, mutta Liangin sydän särkyy ja surun murtamana hän kuolee. Avausjakson teemaan palaavassa päätösjaksossa (Adagio cantabile) tarina saa legendanomaisen huipentuman, kun Zhun ja Man hääpäivänä salaperäinen tuulenpuuska avaa Liangin haudan, ja Zhu heittäytyy hautaan; Zhun ja Liangin sielut muuttuvat kuolemassa perhosiksi eivätkä koskaan enää eroa.

Teosesittely: Kimmo Korhonen

Antonín Dvořák (1841-1904)
Sinfonia nro 9 e-molli op. 95, Uudesta maailmasta

Adagio – Allegro molto
Largo
Molto vivace
Allegro con fuoco

Antonín Dvořákin viimeiseksi jäänyt yhdeksäs sinfonia valmistui 1893 säveltäjän asuessa Yhdysvalloissa, jossa hän toimi kolme vuotta New Yorkin Kansallisen konservatorion johtajana. Se on New Yorkissa joulukuussa 1893 olleesta kantaesityksestään lähtien kuulunut romanttisen sinfoniakirjallisuuden rakastetuimpiin teoksiin.

Dvořák oli kiinnostunut kansanmusiikista ja tutustui Yhdysvalloissa paikallisiin intiaanisävelmiin, negrospirituaaleihin ja plantaasilauluihin. Yhdeksäs sinfonia on hengeltään pääosin aidon böömiläistä musiikkia, mutta siinä on aineksia, joiden ansiosta myös amerikkalaisyleisö saattoi kokea teoksen omakseen. Esimerkiksi ensiosan kolmatta, huilun esittämää teemaa on verrattu negrospirituaaliin Swing low, sweet chariot, ja myös hitaan osan kuuluisa englannintorvimelodia on lähellä negrospirituaalien maailmaa. Dvořák antoikin teokselle lisänimen "Uudesta maailmasta".

Yhdeksännessä sinfoniassa osien väliset temaattiset kytkennät ovat pitemmälle vietyjä kuin Dvořákilla yleensä. Teoksen mottoteemaksi hahmottuu ensiosan johdantoa seuraava käyrätorvien ylös ja alas kaareutuva aihe. Se palaa hienopiirteisen ja herkkätunnelmaisen hitaan osan lopulla väkevässä purkauksessa, ja energisessä scherzossa se kuullaan sekä ohimennen siirtymässä valssimaiseen triojaksoon että painokkaammin osan lopulla. Teemayhteydet huipentuvat finaalissa, jossa esiintyy osan omien teemojen lisäksi aiheita kaikista aiemmista osista. Loppunousussa säihkyvät kilvan ensiosan ja finaalin pääteemat.

Teosesittely: Kimmo Korhonen